1/2024
EETTINEN KURINPITOLAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 1/2024
29.1.2024 Dnro 2/2023
JULKINEN
Asia
Seksuaalinen häirintä
Asianosaiset
Kurinpitovaatimuksen esittäjä Juha-Mikko Hämäläinen
Joni Rytkönen
A (henkilöllisyys salassa pidettävä)
B (henkilöllisyys salassa pidettävä)
Kuultava
Suomen Pesäpalloliitto PPL ry
Kurinpitovaatimuksen peruste
Seksuaalinen häirintä (kurinpitomääräykset 5 § 1 c kohta)
Kurinpitovaatimus
Tekoaika: 5.11.2022—29.4.2023
Rytkönen on marraskuun 2022 ja huhtikuun 2023 välisenä aikana lähettänyt sosiaalisen median Snapchat-sovelluksen kautta tekoaikaan 15-vuotiaalle A:lle ja 14-vuotiaalle B:lle kummallekin useita seksuaalissävytteisiä viestejä.
Rytkönen on julkisesti tunnettu kansallisen huipputason pesäpalloilija. Asianomistajat A ja B ovat junioritason pesäpalloilijoita. Yhteys asianomistajien ja Rytkösen välillä on syntynyt nimenomaan pesäpallon kautta sosiaalisen median välityksellä.
Rytkönen on seurannut A:n ja B: sosiaalisen median Instagram-tilejä ja viestitellyt Snapchat-sovelluksen avulla A:n kanssa 30.10.2022 alkaen ja B:n kanssa loppuvuodesta 2022 alkaen. Viestittely on ollut molemminpuolista, mutta Rytkönen on ollut aloitteellinen ja aktiivisempi osapuoli. Viestittely on ollut aluksi pesäpalloon ja yleisiin asioihin liittyvää, mutta muuttunut Rytkösen puolelta seksuaalisesti sävyttyneeseen ja asteittain vakavoituvaan suuntaan.
Rytkönen on ainakin:
- Lokakuussa 2022 pyytänyt A:ta autoajelulle
- Marraskuussa 2022 pyytänyt A:ta luokseen yökylään
- Marraskuussa 2022 ehdottanut A:lle ryöstävänsä tämän
autoonsa ja kysynyt, voisiko A”runkata” häntä
- Tammikuussa 2023 kysynyt A:lta tämän kotiosoitetta
- Tammikuussa 2023 lähettänyt A:lle ainakin kolme seksivideota
- 28. ja 29.4.2023 lähettänyt B:lle seksuaalissävytteisiä viestejä.
Rytkösen edellä kuvatut teot ovat olleet luonteeltaan seksuaalisia ja ne ovat olleet omiaan loukkaamaan A:n ja B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
A ja B ovat kokeneet Rytkösen viestittelyn epäasiallisena ja sen vuoksi tehneet asiassa ilmoituksen Suomen urheilun eettiselle keskukselle (jäljempänä SUEK). SUEK on tehnyt asiassa tutkinnan (nro 2023136).
Asian käsittely lautakunnassa
Lautakunta on antanut käsittelyratkaisut 16.11.2023, 12.12.2023 ja 14.12.2023. Lautakunta on toimittanut valmisteluistunnon 5.12.2023 ja suullisen käsittelyn 16.12.2023.
Kurinpitovaatimukseen yhtyminen
A ja B ovat antaneet suostumuksensa asian saattamiselle eettisen kurinpitolautakunnan käsittelyyn ja vaatineet Rytköselle rangaistusta.
Vastaus perusteineen
Rytkönen on kiistänyt kurinpitovaatimuksen. Hän on ensisijaisesti vaatinut, että se jätetään tutkimatta lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana. Toissijaisesti hän on vaatinut, että kurinpitovaatimus hylätään perusteettomana.
Asia ei kuulu urheilun yhteisten kurinpitomääräysten soveltamisalaan, eikä lautakunnalla ole sen vuoksi toimivaltaa käsitellä asiaa. Väitetysti epäasiallinen käytös ei ole ilmennyt urheiluympäristössä. Viesteissä ei ole käsitelty pesäpalloa lukuun ottamatta kahta B:n ja Rytkösen välistä viestiä ja yksittäistä A:n ja Rytkösen välistä viestiä. Kysymys on asianosaisten yksityiselämästä.
Kurinpitovaatimus loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Julkisuudessa on ollut esillä useita samankaltaisia urheilun toimijoiden asioita, joiden SUEK ei ole katsonut kuuluvan lautakunnan toimivaltaan.
Menettely ei ole seksuaalista häirintää kummankaan asianomistajan osalta. Oikeudellisesti kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdan seksuaalisen häirinnän tunnusmerkistöä on tulkittava samoin kuin rikoslain 20 luvun 6 §:n seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä, koska ne on määritelty keskenään identtisesti. Kurinpitomääräystä on tulkittava pitäen mielessä kurinpidon laillisuusperiaate, jonka mukaan kurinpitorangaistuksen määrääminen voi perustua vain riittävän tarkkarajaisesti kirjoitettuun ja etukäteen annettuun sääntöön. Rangaistavan teon tunnusmerkistöä ei ole sallittua laajentaa tulkinnan avulla.
Kurinpitovaatimuksessa on sen täsmennyksen 15.11.2023 jälkeen kysymys seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta. Koska viestittely on ollut kaksisuuntaista ja perustunut molempien osapuolten suostumukseen, se ei ole loukannut asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Rytkösellä ei ole ollut minkäänlaista valta-asemaa A:han tai B:hen nähden. Rytkösellä ei ole ollut vastuuta viestittelyn pysymisestä asiallisena. Käsitys ikään perustuvasta vastuusta on virheellinen. Vastuu kanssakäymisen asianmukaisuudesta jakautuu osapuolten kesken tasan. Rytkönen on ollut siinä käsityksessä, että asianomistajat ovat 16-vuotiaita, koska asianomistajat ovat näin hänelle kertoneet. Yli 16-vuotiaiden henkilöiden oikeus päättää omasta sukupuolisesta käyttäytymisestään kuuluu perustuslain 10 §:n turvaamaan yksityiselämän piirin.
A ja Rytkönen ovat omilla viesteillään kumpikin ylläpitäneet viestittelyn seksuaalissävytteistä pohjavirettä. A on lähettänyt Rytköselle internetistä löytämiään seksuaalissävytteisiä kuvia. A ei ole kokenut Rytkösen viestejä häiritsevinä, minkä osoittaa osaltaan masturbointivideon taustalla kuuluva hihittely ja se, että hän on lisännyt maaliskuussa 2023 Rytkösen uudelleen Snapchatissa. A on joko ollut aidosti kiinnostunut Rytkösestä seksuaalisesti tai sitten hän on tarkoituksellisesti pyrkinyt antamaan Rytköselle sellaisen käsityksen.
A on virittänyt yhdessä C:n kanssa ansan Rytköselle. 17.12.2022 viesteissä A ja C ovat tekemäänsä suunnitelmaansa toteuttaen provosoineet A:n viesteillä Rytkösen lähettämään kuvan sukupuolielimestään ja videon masturboinnistaan sekä kaksi pornovideota. Kysymys on ollut A:n käynnistämästä ja ohjaamasta tilanteesta, jossa Rytkönen on pyrkinyt useasti varmistumaan siitä, että A haluaa todella toimittavan tällä tavoin.
Rytkönen on tapahtumien 17.12.2022 jälkeen pyrkinyt vetäytymään viestittelystä A:n kanssa, minkä seurauksena A on alkanut häiriköidä hänen parisuhdettaan Snapchatin avulla.
Kurinpitovaatimuksen todisteeksi on esitetty pääosin Rytkösen lähettämiä viestejä. A ei ole esittänyt Rytköselle lähettämiään viestejä. Rytkösellä ei ole mahdollisuutta esittää näitä viestejä.
Viestittely B:n kanssa on alkanut B:n viestillä. Rytkösen tiedusteltua B:n ikää tämä on kertonut vastoin totuutta olevansa 16-vuotias. Keskustelu on koskenut ensin urheilullisuutta ja sitten ruumiinrakennetta ja vartaloa. Nuoria naisia yleensä kiinnostaa oma vartalo ja sen kehittyminen, minkä vuoksi heillä on tapana puhua melko paljon omasta vartalostaan. Rytkönen on tämän jälkeen pyytänyt B:tä lähettämään kuvan itsestään ja reagoinut kuvaan toteamalla B:n olevan kuuma. Tätä viestiä B ei ole kokenut häiritsevänä, vaan hän on pitänyt siitä. Tämän jälkeen he ovat viestitelleet. Rytkönen on tuolloin ollut Ateenan yössä joukkuekavereidensa kanssa. Rytkönen ei ole lähettänyt viestiä, jossa on lukenut ”Anna sun kropasya jotain ni lähen nurkan taakse”.
B ja A ovat toimineet yksissä tuumin yhdessä C:n kanssa. B:n nimenomaisena tarkoituksena on ollut päästä seksuaalissävytteiseen viestittelyyn Rytkösen kanssa hänen oman uteliaisuutensa tyydyttämiseksi. Näin hän on houkutellut Rytkösen seksuaalissävytteiseen viestintään, mikä menettely on muistuttanut peitetoimintaa. Kuten A, myös B on suhtautunut myötämielisesti viestittelyn käynnistämiseen ja ollut aktiivinen seksuaalissävytteisen viestittelyn jatkamisessa. Kumpikaan ei ole millään tavalla ilmaissut Rytköselle pitävänsä viestittelyä häiritsevänä tai pyytänyt Rytköstä lopettamaan viestittelyä.
Asia on tutkittu SUEK:ssa yksipuolisesti ja rajallisesti. Tutkinnassa on ollut ennakkoasenne eikä se ole ollut objektiivista. Kurinpitovaatimus perustuu väärinymmärrykseen tapahtumien kulusta ja siinä on liioiteltu viestittelyn kestoa. Kurinpitovaatimuksessa on muutenkin useita virheitä. Kysymys ei ole groomingista.
Kurinpitomääräyksissä tarkoitetun yhteisön lausuma
Suomen Pesäpalloliitto PPL ry on 4.10.2023 lausunut kurinpitovaatimuksen johdosta, että kurinpitovaatimuksessa esitetyt menettelykuvaukset ovat poikkeuksellisen vakavia. Käytettävän aineiston perusteella Pesäpalloliitolla ei ole mahdollista lausua teonkuvauksesta yksityiskohtaisesti. Jos eettinen kurinpitolautakunta katsoo vastaajan syyllistyneen kurinpitovaatimuksessa kuvattuun menettelyyn, hänelle on määrättävä siitä sovellettavien kurinpitosääntöjen mukainen seuraamus.
Todistelu
Kirjalliset todisteet
Kurinpitovaatimuksen esittäjä, A ja B:
1. Valokuvia (tutkintapöytäkirjan s. 15-32, 36-42)
2. Videotallenteet (2 kpl)
A:
3. Rytkösen lähettämiä viestejä A:lle (tutkintapöytäkirjan s. 74-76 ja 81)
4. A:n ja C:n keskustelu (tutkintapöytäkirjan s. 81)
5. A:n lähettämä viesti Rytköselle (lisäpöytäkirja 2 s. 23)
6. Rytkösen viestit A:lle (lisäpöytäkirja 2 s. 24-27)
7. Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija- ja lääkärinlausunto oikeudenkäyntiä varten (lisäpöytäkirja 2 s. 28-51)
8. Kuvakaappaukset 1 kpl A:n Instagramista ja 2 kpl A:n Snapchatista
9. A:n Rytköselle lähettämä kuva 5.1.2023
10. Kuvat Rytkönen-A 6.1.2023
11. A:n kuvat järjestyksessä
Rytkönen:
1. Joensuun Mailan miesten superpesisjoukkueen leiriohjelma 2022-2023
2. Viestiketju 1 lauantaina 5.11.2022
3. Viestiketju 2 marraskuussa 2022
4. Viestiketju 3 marraskuussa 2022
5. Viestiketju 4 lauantaina 17.12.2022
6. Ilta-Sanomissa 30.9.2023 julkaistu artikkeli “Kaikkien näytöillä”
7. Ohje lnstagram-tilin rajoittamiseen
8. Ohje lnstagram-tilin rajoittamisen vaikutuksesta
9. Joni Rytkösen viesti, jossa hän ihmettelee A:n toistuvaa Snapchatiin lisäämistä ja sieltä poistamista
10. Snapchatin ohje tilin estämisen vaikutuksista
11. Snapchatin ohje tilin eston poistamisesta
12. Karjalaisen uutinen 18.4.2023 “Joensuun Mailan miehet lähtevät harjoitusleirille Kreikkaan — “Toivon, että harjoituskeskus on lähempänä huippu-urheilua kuin Fuengirolassa”
13. Ilta-Sanomien artikkeli 19.4.2023 “Karjalainen: Superpesisjoukkue lähtee Ateenaan juopottelemaan — ohjelmassa myös harjoittelua”
14. SUEK:in mediatiedote 16.5.2023
15. Annika Hytösen sähköpostiviesti Olli Rausteelle
Henkilötodistelu
1. A
2. B
3. Joni Rytkönen
4. C
5. Tanja Simola
6. D
KURINPITOLAUTAKUNNAN RATKAISU
Perustelut
1. Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko Rytkönen menetellyt kurinpitovaatimuksessa väitetyllä tavalla, onko menettely seksuaalista häirintää ja onko menettelyllä sellainen yhteys urheiluun, että kurinpitomääräyksiä voidaan siihen soveltaa. Yhteys urheiluun on riidanalainen molempia asianomistajia koskevien tekojen osalta
Kurinpitovaatimuksessa kuvattu menettely on siinä esitettyjen yksittäisten tekojen osalta riidaton. Rytkönen on kiistänyt viestittelyn sisällön siltä osin kuin siitä ei ole esitetty kirjallista todistelua. A:ta koskevan teon osalta riidanalaista on viestittelyn kokonaisuus ja erityisesti A:n osallistuminen siihen.
Asiassa on esitetty kirjallisena todisteena joukko Rytkösen B:lle ja A:lle lähettämiä viestejä. Näiden viestien lähettäminen on riidatonta. Riidatonta on sekin, että A ja B ovat lähettäneet Rytköselle viestejä, joista vain muutamia on esitetty kirjallisena todisteena. Viestien järjestys ja lähettämisaika ovat riidanalaisia.
A:ta koskevan teon osalta kysymys on ensin näytön arvioinnista. Keskeisesti kysymys on siitä, millaisia viestejä A on lähettänyt Rytköselle ja millaisia ovat olleet Rytkösen hänelle lähettämät viestit, joita ei ole esitetty kirjallisena todisteena. Myös kirjallisena todisteena esitettyjen viestien keskinäinen järjestys on osittain riidanalainen. Asianosaisten käsitykset poikkeavat toisistaan jyrkästi sen osalta, miten viestintä on edennyt ja millaisia viestejä A on lähettänyt Rytköselle. Kysymys on myös siitä, onko teko loukannut A:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta, vai onko kysymys ollut tavanomaisesta molemminpuolisesta seksuaalisesta viestittelystä.
B:tä koskeva teko on pitkälti riidaton. Riidatonta on, että Rytkönen on lähettänyt B:lle viestejä, jotka ovat sisällöltään seksuaalissävytteisiä. Riidanalaista on, onko hän lähettänyt B:lle yksittäisen viestin, jossa on pyydetty alastonkuvan lähettämistä. Rytkönen ei ole väittänytkään, että B olisi lähettänyt hänelle seksuaalissävytteisiä viestejä. Kysymys on tältä osin ennen kaikkea siitä, onko menettely liittynyt kiinteästi urheiluun.
Lautakunta on käsittelyratkaisullaan 16.11.2023 hylännyt Rytkösen vaatimuksen siitä, että lautakunta ratkaisisi erikseen esikysymyksenä sen, soveltuvatko kurinpitomääräykset Rytkösen väitettyyn menettelyyn. Se, voidaanko kurinpitomääräyksiä soveltaa Rytkösen menettelyyn, on ratkaistava asiassa esitetyn näytön varassa. Sen vuoksi on ensin ratkaistava, mitä asiassa on katsottu näytetyn.
2. Sovellettavat kurinpitomääräykset
Kurinpitomääräysten 1 §:n 1 kohdan mukaan kurinpitomääräyksissä säädetään rangaistavista teoista, seuraamuksista ja kurinpitomenettelystä, mikäli henkilön tai yhteisön epäillään syyllistyneen liikunnan tai urheilun parissa tai niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa näissä säännöissä määritettyyn vakavana pidettävään epäasialliseen käytökseen tai eettiseen rikkomukseen, jonka kohteena on yksi tai useampi henkilö.
Saman pykälän 2 kohdan mukaan määräysten tarkoituksena on ennaltaehkäistä vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia ja mahdollistaa kurinpitomenettelyllä sellaiseen puuttuminen.
Kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdan mukaan seksuaalinen tai muu häirintä on tai voi olla rangaistava teko. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan ainakin kaikkia niitä tekoja, jotka on säädetty rangaistavaksi rikoslain 20 luvussa. Lisäksi seksuaalisena häirintänä pidetään tekoja, jotka ovat luonteeltaan seksuaalisia ja jotka ovat omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Muuta häirintää ovat erilaiset fyysisen ja psyykkisen häirinnän muodot henkilökohtaisessa kanssakäymisessä tai etäyhteyksin tapahtuvassa kanssakäymisessä. Häirintää on myös auktoriteettiaseman tai valta-aseman väärinkäyttö, joka voi ilmetä auktoriteetin tai vallan epäasiallisena käyttönä suhteessa toiseen henkilöön.
Kurinpitomääräysten 5 §:n 2 b kohdan mukaan rangaistavat teot voivat ilmetä henkilöiden välisessä kasvokkaisessa kanssakäymisessä ja/tai viestintävälineitä ja sosiaalisen median kanavia käyttäen.
3. Rytkösen menettelystä esitetty näyttö ja siihen liittyvät oikeudelliset kysymykset
3.1. Näytön arviointia koskevat periaatteet
Kurinpitovaatimuksen esittäjän asiana on näyttää toteen se rikkomus, josta vastaajalle vaaditaan rangaistusta.
Liikunnan ja urheilun kurinpidossa rangaistavuuteen riittää alempi näyttökynnys kuin rikosprosessissa (kurinpitomääräysten selitysosio 5 §). Näyttökynnys kurinpitoasioissa on kuitenkin korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö. Näytön riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että ratkaisua tehtäessä arvioidaan paitsi syyllisyyttä tukevan näytön riittävyyttä sinänsä myös sitä, onko asiassa esitetty vaihtoehtoinen tapahtumienkulku siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea (UOL 16/2023).
3.2. Väite vastakuulusteluoikeuden loukkaamisesta
Rytkönen on väittänyt, että menettely lautakunnan suullisessa käsittelyssä on loukannut hänen vastakuulusteluoikeuttaan sen vuoksi, että hänen ei ole annettu esittää haluamaansa määrää kysymyksiä A:lle. Väitteensä tueksi Rytkönen on viitannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 d kohtaan.
Lautakunta toteaa ensinnäkin, että mainittu sopimusmääräys takaa rikoksesta syytetylle vähimmäisoikeutena oikeuden kuulustella tai kuulustuttaa todistajia. 6 artiklan 2 ja 3 kohdat koskevat ainoastaan rikosprosessia, eivätkä ne ole suoraan sovellettavissa kurinpitoasiassa. Rytkösen kantansa tueksi viittaamassa ratkaisussa Mutu and Pechstein v. Sveitsi, 2.10.2018, on ollut kysymys siitä, soveltuuko yleisesti siviili- ja rikosasioiden oikeudenkäyntejä koskeva 6 artiklan 1 kohta käsittelyyn CAS:ssa. Kysymys ei siten ole ollut rikoksesta syytetyn vähimmäisoikeuksista.
Edellä todetusta huolimatta oikeus vastakuulusteluun on yleisemminkin osa 6 artiklan 1 kohdan ja perustuslain 21 §:n takaamaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Se ei kuitenkaan takaa rajoittamatonta oikeutta esittää kysymyksiä.
Lautakunta toteaa, että A:ta ei hänen ikänsä vuoksi olisi käytännössä kuultu oikeudenkäynnissä ollenkaan henkilökohtaisesti oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 3 momentin nojalla. Kuulemistilanne on ollut jännitteinen, ja vastakuulustelussa esitetyt kysymykset eivät ole olleet kaikilta osin asiallisia. A:n kuulemiseen oli aikataulussa varattu yksi tunti, josta vastakuulusteluun oli varattu 15 minuuttia. Rytkönen on saanut käyttää vastakuulusteluun 20 minuuttia. Asianosaisilla on ollut keskenään poikkeava käsitys siitä, missä järjestyksessä ja milloin kirjallisina todisteina esitetyt viestit on lähetetty ja mitä niiden välissä on tapahtunut. Vastakuulustelussa Rytkönen olisi halunnut käydä A:n kanssa läpi viestit uudelleen siinä järjestyksessä, jossa ne Rytkösen mielestä tapahtuivat. Tätä lautakunta on pitänyt selvästi epätarkoituksenmukaisena käsittelytapana etenkin A:n ikä huomioon ottaen. Vaikka Rytkösen ja A:n kertomukset ovat olleet keskenään monilta osin ristiriitaisia, Rytköselle vastakuulusteluun varattu aika on ollut riittävä A:n kertomuksen uskottavuuden riitauttamiseen siltä osin, mistä asiassa on kysymys.
Suullisen käsittelyn aikataulu on Rytkösen asiamiehen myöhemmin ilmoittaman esteen vuoksi pyritty tekemään sellaiseksi, että asian käsittely on voitu päättää noin kello 17. Asianosaiset ovat voineet tietyissä rajoissa itse päättää, mihin he käyttävät heidän käytössään olevan ajan. Rytkösen asiamies on halunnut käyttää B:n vastakuulustelusta säästyvän ajan asiaesittelyynsä, vaikka saman ajan olisi voinut käyttää kysymysten esittämiseen A:lle.
Rytkösen vastakuulusteluoikeutta ei näillä perustein ole loukattu, ja käsittely on täyttänyt sille asetettavat vaatimukset.
3.3 Kirjallinen todistelu
Asiassa on esitetty kirjallisina todisteina Rytkösen A:lle ja B:lle lähettämiä viestejä sekä yksittäisiä heidän Rytköselle lähettämiä viestejä. Lisäksi kirjallisista todisteista ilmenee, milloin Rytkönen on ollut Joensuussa ja että hänen joukkueensa Kreikan-leirin ohjelmaan on sisältynyt runsasta alkoholin nauttimista. Muilta osin kirjallisia todisteita käsitellään tarpeellisilta osin näytön arvioinnin yhteydessä.
3.4 Suullinen todistelu
Asianomistaja A, joka oli tekoaikana 15-vuotias, on kertonut alkaneensa seurata Rytköstä Instagramissa lokakuussa 2022, minkä jälkeen Rytkönen on alkanut seurata häntä ja lisännyt hänet Snapchatissa hakutoiminnon kautta. Syy seuraamiseen oli se, että Rytkönen oli hänen suosikkipelaajansa pesäpallossa. Rytkösen on täytynyt löytää hänen Snapchat-osoitteensa hänen Instagram-biostaan, josta hän on laittanut sen Snapchatin hakuun. Biossa on ollut linkattuna hänen pesäpallojoukkueensa (E:n C-tytöt) ja lisäksi siinä oli pesäpalloemoji.
Rytkönen on aloittanut viestittelyn Snapchatissa. Muutkin nuoret snäppäilivät superpesispelaajille, ja A oli ajatellut, että hän olisi jutellut Rytkösen kanssa pesäpallosta. Muuten hän ei olisi alkanut viestitellä kolmikymppisen miehen kanssa.
Viestejä on tullut lähes päivittäin ja ne ovat muuttuneet vähän seksuaalisemmiksi. Päivällä viestit olivat normaaleja ja illalla seksuaalisia. Pesäpalloon liittyen he ovat keskustelleet Rytkösen treeneistä, urasta ja talviturnauksesta sekä A:n pelaamisesta ja valmentamisesta ja yläkoululeirityksestä. Hän ei ole kertonut, missä joukkueessa hän pelasi, ettei Rytkönen saa selville, missä päin hän asuu. Tästä syystä hän on valehdellut olevansa juuri vaihtamassa seuraa ja sanonut asuvansa puoliksi yksin Helsingissä ja puoliksi vanhemmillaan Joensuussa. Hän on kertonut pelaavansa muun muassa C-tytöissä ja olevansa yläasteella. Rytkösen kanssa oli puhetta siitä, mitä hän aikoo yläasteen jälkeen. A itse ei ole tallentanut yhtään viestiä, joten viesteistä on tallella vain sellaiset, jotka ovat tulleet hänen ollessaan kaverin seurassa ja joista tämä on ottanut kuvan omalla puhelimellaan. Viestejä on kuvannut kolme hänen kaveriansa, joista yksi on C. Viestien päivämäärät pystytään tarkistamaan niitä kuvanneiden kaverien puhelimista. Syy viestien kuvaamiseen oli alkuun se, että A on halunnut muistaa sen, että hänen lempipelaajansa viestittelee hänelle.
Seksuaaliset viestit olivat lähinnä sisällöltään sitä, että heidän pitäisi nähdä. A:lle oli selvää, että tarkoituksena olisi ollut harrastaa seksiä. Rytkönen on pyytänyt hänestä alastonkuvia ja tarjonnut vastikkeeksi rahaa ainakin kerran selväsanaisesti. Lisäksi Rytkönen on lähettänyt hänelle kolme videota pornosivustoilta ja kaksi itsetyydytysvideota (yhden marraskuussa, kaksi joulukuussa ja kaksi tammikuussa). Rytkönen on kysellyt, onnistuisiko heiltä sama kuin videoissa. A ei ole vastannut siihen oikein mitään, vaan hän on vaihtanut aihetta. Hän ei ole pyytänyt mitään videoita eikä tapahtumia 8.11.2022 lukuun ottamatta osallistunut muutenkaan seksuaaliseen viestittelyyn.
Joulukuussa Rytkönen on seuransa pikkujouluista Joensuusta lähettänyt hänelle videon, jossa tämä tyydytti itseään vessassa katsomalla samalla pornoa tietokoneelta. Koska A oli tuolloin yksin, videota ei ole tallennettu.
Tammikuussa Rytkösen viestittely on mennyt niin pahaksi, että A on kertonut siitä Rytkösen tyttöystävälle. Muuta keinoa viestien lopettamiseen hän ei ollut keksinyt. Rytkönen oli aikaisemmin kertonut, että pahinta olisi, jos tyttöystävä saisi tietää. Myöhemmin eli helmi- tai maaliskuussa A on vielä lisännyt Rytkösen Snapchatissa, jotta pystyisi estämään hänet. Muita kertoja hän ei ole estänyt Rytköstä.
A on kertonut tapahtumista liikunnanopettajalle, kun tämä oli kysynyt, onko hänellä kaikki hyvin. Opettaja on tapahtumista kuultuaan ohjannut hänet keskustelemaan kuraattorin kanssa. Lopulta A on kuultuaan myös B:n joutuneen viestittelyn kohteeksi keskustellut B:n kanssa, ja he ovat päättäneet tehdä yhdessä ilmoituksen Suekille. Näin siksi, että Rytkönen on jatkanut toimintaa, vaikka hänen tyttöystävälleenkin oli kerrottu asiasta.
Viesteistä A on kertonut tarkemmin seuraavasti.
Ensimmäisen Snapchat-viestin lähetti Rytkönen lokakuussa. Siinä oli sijainti, ja Rytkönen oli jossain pukukopissa. A on vastannut viestiin jotain, että ”Joensuu on place to be”. Rytkönen on laittanut toisen viestin, jossa näkyi puoli naamaa ja Joensuun Mailan huppari, ja kirjoittanut jotain, että onhan tämä (A:n todiste 11, s. 4). Viestit olivat alkuun tavallista tutustumista. Rytkönen on kysynyt, mistä A tietää tämän (A:n todiste 11, s. 7), mihin hän oli vastannut, että pesäpallosta. Rytkönen on samana päivänä kysynyt, onko hän seurustellut. Rytkösen kysyttyä hänen ikäänsä A oli vastannut kertomalla syntymävuotensa (2007). Myöhemmin samana päivänä Rytkönen on viestittänyt, että A on hyvännäköinen 16-vuotias (A:n todiste 11, s. 8), mihin hän on vastannut korjaamalla olevansa 15. Saman päivän iltana Rytkönen on pyytänyt häntä jonain päivänä ajelulle (A:n todiste 11, s. 9) ja kysynyt, onko A:n iässä tapana puhua kaikille asioista, joita tapahtuu, vai ollaanko niistä hissukseen (A:n todiste 11, s. 10). A on vastannut, että riippuu tilanteesta. Samana iltana A on lähettänyt Rytköselle viestin, jossa lukee ”housutjalkaa ja rauhotu” (A:n todiste 11, s. 11). Sitä ennen Rytkönen oli lähettänyt hänelle rajumman seksuaalisen viestin, jota A ei ole tarkemmin kuvannut. Tuon päivän viestit on kuvannut A:n ystävä F.
Seuraavat kirjallisena todisteena esitetyt viestit on lähetetty 8.11.2022, ja ne on kuvannut C. A on kertonut viestien järjestyksestä vastaavasti kuin ne on järjestetty hänen kirjallisissa todisteissaan (A:n todiste 11, s. 12-25). A oli kysynyt, kiinnostaako hän Rytköstä tai kiinnostaako Rytköstä jutella hänelle, mihin Rytkönen on vastannut, ettei hän viestittelisi, jos A ei kiehtoisi häntä. Tämän jälkeen Rytkönen on pyytänyt A:ta yökylään, mihin hän on vastannut ”ehkäpä” tai ”ehkä joskus” tai vastaavaa. Välissä oli jokin viesti, josta ei ole kuvaa. Sitten A oli kysynyt, mikä on Rytkösen lempitatuointi, mihin Rytkösen tatuointeja koskeva viesti oli vastaus. Rytkönen on tämän jälkeen pyytänyt häntä uudelleen yökylään, mihin hän on vastannut, että joo.
Samalta päivältä on viesti, joissa Rytkönen on harmaassa paidassa (A:n todiste 11, s. 18). A on sen jälkeen kysynyt Rytköseltä, haluaako tämä leikkiä. Tämä on ainoa seksuaalisesti sävyttynyt viesti, jonka A on lähettänyt Rytköselle. Rytkönen on sen jälkeen lähtenyt kotiin ja lähettänyt viestin päästyään sinne (A:n todiste 11, s. 19). Tämän jälkeen A on lähettänyt Pinterestistä otetun kuvan merkkialusvaatteista matolla (A:n todiste 11, s. 24). Syy oli se, että C oli kysynyt, pitäisikö katsoa, miten Rytkönen reagoi kuvaan. Rytkönen on kysynyt, mitä leikkiin kuuluu (A:n todiste 11, s. 20). A on vastannut, että tutustumisleikkiä. Tarkoitus oli tutustua Rytköseen. Tämän jälkeen Rytkönen on tiedustellut, haluaako A siis ”nähdä että miten iso” (A:n todiste 11, s. 21). A ei ole muistanut, mitä hän on siihen vastannut, mutta hän ei ole pyytänyt Rytköstä näyttämään sukupuolielintään. Hän ei ikinä ole pyytänyt Rytköseltä suoraan mitään. A on kysynyt Rytköseltä ”haluaisitko sä”, mihin Rytkönen on vastannut haluavansa ja kertonut A saavan nyt päättää kaiken tämän masturboinnista (A:n todiste 11, s. 22). Tähän A ei ole vastannut mitään, koska hän ei ole osannut. Rytkönen on lähettänyt yhtäkkiä ja yllättäen itsetyydytysvideon, jota A ei ollut pyytänyt.
Viestin 30.11.2022 on kuvannut A:n ystävä F. Tuolloin A oli poistanut Rytkösen Snapchatista tämän lähetettyä pornovideon, mihin Rytkönen on reagoinut vihaisella viestillä (A:n todiste 11, s. 26).
Viimeiset viestit (A:n todiste 11, s. 27-28, 30-31 ja 33-37) on lähetetty 5.1.2023 ja ne on kuvannut A:n ystävä G. Tällöin A oli sanonut tulleensa Joensuuhun vanhemmilleen, ja Rytkönen on ehdottanut useampaan kertaan samana päivänä tapaamista. Todellisuudessa hän ei ollut tuolloin Joensuussa. A on sanonut, ettei hän ehdi, mihin Rytkönen on vastannut, että varttikin riittää. Rytkösen kysyttyä osoitetta A on lähettänyt kuvakaappauksen satunnaisen osoitteen ilmakuvasta kaukaa Joensuun keskustasta (A:n todiste 11, s. 32). Rytkösen jatkettua keskustelua näkemisestä A on vastannut, että hän ei oikeasti ehdi. Rytkönen on siihen vastannut, että ”meneekö tää nyt siihen että runkkaan yksin autossa”. Rytkönen on harmitellut, että näkeminen ei onnistu, ja sanonut, että hänen pitää tulla joskus Helsinkiin A:n luo. Kun näkemisestä puhuminen loppui, Rytkönen on lähettänyt kaksi pornovideota, joista toisen saatteena on, että ”ja sit tää sun kaa”. A on kertonut tämän päivän viestien olleen hänelle pienoinen järkytys. Jos hän olisi ollut oikeasti Joensuussa, kokemus olisi ollut rankempi.
Asianomistaja B, joka oli tekoaikana 14-vuotias, on kertonut seuranneensa Rytköstä Instagramissa noin vuoden. Rytkönen on ollut hänen idolipelaajansa. Myös Rytkönen oli seurannut häntä Instagramissa vähän alle vuoden. Kanssakäyminen sosiaalisessa mediassa on alkanut niin, että Rytkönen on tykännyt B:n Instagram-storysta ja kommentoinut sitä liekkiemojilla. Sen jälkeen Rytkönen on lisännyt hänet hausta Snapchatissa. Snapchat-osoitteen Rytkönen on saanut ilmeisesti hänen Instagram-biostaan, jossa oli Snapchat-osoitteen lisäksi pesäpalloemoji. Rytkönen on tämän vuoksi tiennyt hänen pelaavan pesäpalloa. Lisäksi B:n Instagram-tilillä on ollut kuvia pesäpallosta.
Viestittely on alkanut siten, että Rytkönen on viestittänyt Snapchatissa B:lle tämän olevan kuuma, mihin hän on vastannut ”kiitos”. Hän on sen jälkeen kysynyt, millä fiiliksillä Rytkönen on menossa Joensuuhun, mihin tämä on vastannut lyhyesti. Muita pesäpalloa käsitelleitä viestejä ei ole ollut. Saman päivän iltana Rytköseltä on alkanut tulla seksuaalisia viestejä, joissa hän on pyydellyt paljastavia kuvia tai alastonkuvia itsetyydytystä varten. Kuvista ja viesteistä näkyi, että Rytkönen oli tuolloin ulkomailla. B ei ole lähettänyt kuvia. Rytkönen on ilmoittanut joutuvansa runkkaamaan ja kehottanut B:tä kertomaan vaikka tempoa. B oli aamulla koulussa huomannut, että Rytköseltä oli vielä tullut viesti, että tämä olisi vielä halunnut jotain B:ltä.
Rytkösen kysyttyä B:n ikää hän on vastannut olevansa 16-vuotias. Hän on valehdellut ikänsä siksi, että 16 on vanhempi kuin 14. Hänen ikänsä on kuitenkin näkynyt pesäpallon tulospalvelusta.
B koki viestit ahdistavina. Hän ei ollut missään nimessä odottanut tällaisia viestejä, vaikka hän oli kyllä kuullut huhuja, että Rytkönen olisi lähettänyt muille epäasiallisia viestejä. Tuntui kauhealta, että oma idoli voisi tehdä tällaista. Hän ei ole antanut sellaisiin viesteihin aihetta. B ei osannut sanoa, miksi hän ei ollut pyytänyt Rytköstä lopettamaan. B oli estänyt Rytkösen parin päivän päästä. Viestit B on tallentanut kuvaamalla, koska Rytkönen oli hänen suosikkipelaajansa.
A:ta B ei ole kunnolla tuntenut aiemmin, vaikka hän on tiennyt tämän. He ovat tutustuneet vasta kun C on laittanut B:lle viestiä.
Vastaaja Joni Rytkönen on kertonut, että hän on ollut tekoaikana Joensuussa niin sanottuna matkapelaajana asuen pääosan vuodesta Seinäjoella avopuolisonsa luona. Joensuuhun hän on muuttanut vasta helmikuussa 2023. Kyseessä olevat viestikeskustelut on käyty pääosin hänen ollessaan Joensuussa. Ne ajat, jolloin hän on ollut Joensuussa, selviävät joukkueen ohjelmasta. Avopuolison luota hän ei ole lähettänyt kuin yksittäisiä viestejä.
Hän ei ole tiennyt A:n tai B:n todellista ikää, vaan hän on luottanut siihen, mitä hänelle on kerrottu. Molemmat ovat kertoneet olevansa 16-vuotiaita. Hän ei ole tarkistanut kummankaan ikää googlaamalla, koska siihen ei ole ollut mitään syytä. Hän on katsonut A:n Instagram-bion, mutta siellä ei ole ollut linkkiä tämän joukkueeseen. B:n Instagram-bioa hän ei ole nähnyt.
Rytkönen on kertonut yleisesti viestittelystä A:n kanssa, että A:n puolelta viestittely on ollut lähes alusta alkaen flirttailevaa. A on koko ajan ollut myöntyväinen eikä hän ole missään vaiheessa pyytänyt Rytköstä lopettamaan tai sanonut pitävänsä viestejä häirintänä. A on ollut todella tietäväinen seksiasioista ja kertonut katsovansa pornovideoita. A on myös ollut hyvin kiinnostunut Rytkösen ja hänen avopuolisonsa seksielämästä ja kysellyt siitä useasti. Rytkönen on ollut vähän epäilevä siitä, kuinka paljon A jakaa Rytkösen viestejä eteenpäin. Kirjallisina todisteina esitetyt viestit on lähetetty neljässä eri ketjussa. Yksittäisistä viesteistä Rytkönen on todennut, että viestiä housujen jalassa pitämisestä (A:n todiste 11, s. 11) hän ei ole koskaan saanut; viestin vastaanottajan nimen vaihtaminen Snapchatin chatissa on aivan yksinkertaista. Myös karttakuva (A:n todiste 11, s. 32) on lavastus. A:n todisteessa 11 sivulla 38 oleva kuva on todellinen kuva hänen Instagram-tarinastaan, mutta se on esitetty tarkoituksella väärässä asiayhteydessä. Se ei liity hänen ja A:n väliseen viestittelyyn mitenkään vaan on sitä myöhäisempi.
Viestittely A:n kanssa on alkanut siten, että A on lähettänyt Snapchatissa sijaintinsa viestin, jonka perusteella tämä on ollut Joensuussa. Tähän hän on vastannut yllättyneellä viestillä, jossa hän on todennut Joensuun olevan ”place to be” (Rytkösen todiste 2, s. 1). Tuolloin A on itsekin varmuudella ollut Joensuussa, koska Snapchatin sijaintia ei voi huijata.
Toinen viestiketju on ollut marraskuussa (todiste 3). Rytkönen ei muistanut, mihin hän on vastannut sen ensimmäisellä viestillä. A ei ole kertonut tuntevansa hänet pesäpallosta, vaan hän on sanonut, että ”kaikkihan sut tietää”. Rytkönen on parisuhteensa vuoksi halunnut tuoda selvästi esiin, että viestit jäävät vain heidän välisikseen (s. 3). Rytkönen on samalla kommentoinut A:n olevan hyvännäköinen 16-vuotias ja empinyt, kokeeko tämä sopivaksi viestitellä hänen ikäisensä miehen kanssa. Tähän A on vastannut, että ikä on vain numeroita ja että hän pitää enemmän vanhemmista miehistä. Tässä viestiketjussa Rytkönen on myös kysynyt, lähteekö A ajelulle. A on ilmoittanut hänelle jonkun osoitteen Joensuussa. Navigaattorista hän on katsonut, että sinne oli noin 35 minuuttia. A on puolestaan kysynyt, onko hän varma, että voi tehdä Emmalle näin (s. 5). A oli selvästi tiennyt Rytkösen parisuhteesta sosiaalisen median kautta. Rytkönen on vastannut siihen olevansa varma. A on vihjannut, että he voisivat tavata, ja Rytkönen on reagoinut tähän sivulla 7 olevalla viestillä, jossa Rytkönen oli pyytänyt A:ta järjestämään aikaa ja kysynyt missä tämä asui.
Ennen kolmannen viestiketjun (todiste 4) ensimmäistä tallella olevaa viestiä A oli ensiksi kysynyt, kiehtooko hän jollain tavalla Rytköstä. Rytkönen on vastannut siihen, että ei hän varmaan muuten viestittelisi A:lle (s. 1). Rytkösen kaipailtua unikaveria A on vastannut, että ”kelpaisi tännekin”. Rytkönen on viestittänyt, että A:n pitäisi tulla yökylään (s. 4), mihin tämä on vastannut ”ehkä joskus” ja että ”aiheuttaisin vain ongelmia”. Tähän vastaus on sivulla 5 oleva viesti, jossa Rytkönen toteaa A:n kyllä aiheuttavan ongelmia mutta että hän tykkää siitä. Sitten Rytkönen viestitti, että tule illalla.
Tapahtumista 8.11.2022, joita koskee neljäs viestiketju (todiste 5), Rytkönen on kertonut seuraavasti. Viestien lähettämisajoista saa hänen mukaansa loogisen kuvan tapahtumista. Hän on ollut viestittelyn alkaessa Joensuussa ISLO Hostellissa yläkoululeirityksen päätteeksi juttelemassa joukkuekaverinsa kanssa. Viestittely oli jo ennen tätä päivää ollut flirttailevaa. A:ta on silloin tullut viesti, jossa tämä on hoputtanut häntä menemään äkkiä asuntoonsa. Rytkösen kysyttyä klo 21.32, mitä siellä odottaa (s. 1), tämä on vastannut, että leikitään. Klo 21.42 Rytkönen on kysynyt, mitä leikkiin kuuluu (s. 2). A on vastannut, että näet sitten. Rytkönen on klo 21.47 kertonut olevansa perillä (s. 3). Kuvassa oleva OMG-kommentti ei ole hänen viestissään, vaan se on A:n ja C:n välistä kommentointia, he ovat selvästi jakaneet kuvia keskenään. A on tuolloin lähettänyt alusvaatekuvia ja puhunut leikkimisestä. Kuvat ovat olleet paljastavampia kuin kirjallisena todisteena esitetty kuva (A:n todiste 11, s. 24). Kuvissa on oltu alusvaatteissa ja niissä on ollut esillä paljasta pintaa. Kasvot eivät näkyneet kuvissa.
Klo 21.55 lähettämässään viestissä (s. 4) Rytkönen on ollut ylävartalo paljaana sängyllä. A oli juuri lähettänyt hänelle viestin ”näytä muna”. Viesti tuli Rytköselle puskista ja nopeasti, vaikka hän tiesi, että viestittelyä oltiin viemässä siihen suuntaan. Rytkönen on viestillään klo 21.55 halunnut varmistua, että A todella pyytää peniskuvan lähettämistä. Muutoin Rytkönen ei sitä varmasti olisi lähettänyt. A vastasi tähän, että haluaa. A on hieman myöhemmin tarjoutunut auttamaan häntä masturboinnissa, ja Rytkönen on klo 22.14 vastannut myöntävästi (s. 5), mutta halunnut tässäkin yhteydessä varmistaa, että se tosiaan sopii A:lle. Sitten Rytkönen on seksiviestittelyn ja yhteisen leikin yhteydessä kysynyt klo 22.18, tulisiko hän vain ryöstämään A:n runkkaamaan häntä (s. 6). Sen jälkeen hän on lähettänyt masturboinnista videon, jonka C on ilmeisesti tallentanut kuvaamalla sen omalla kamerallaan. C:n kuvaaman videon taustalla kuuluu, kuinka C ja A kikattelevat ja naureskelevat. Tämä reaktio kuvaa sitä, että A ei ole kokenut aitoa häirintää.
Rytkönen on alkanut vetäytyä viestittelystä A:n kanssa 17.12.2022 jälkeen. Joensuun Mailalla piti olla 17.12. pikkujoulut, mutta ne peruutettiin koronan vuoksi. Hän on viettänyt joulun ja uudenvuoden avopuolisonsa kanssa ja palannut sen jälkeen 4.1.2023 Joensuuhun. Tuona aikana Rytkönen on ainoastaan vastaillut A:lle yksittäisissä viesteissä neutraalisti. Hän on samalla yrittänyt olla provosoimatta A:ta, joka on tässä vaiheessa alkanut vaikuttaa impulsiiviselta ja arvaamattomalta. Rytkönen on joulun aikana laittanut sosiaaliseen mediaan yhteistä sisältöä hänestä ja avopuolisosta ja pelännyt, että A ärsyyntyy tällaisesta sisällöstä, joten Rytkönen on rajoittanut tämän mahdollisuuksia nähdä hänen sisältöään. Joku on kuitenkin kertonut A:lle tällaisesta Rytkösen lisäämästä kuvasta, ja A on reagoinut vihaisella viestillä Rytköselle Instagramissa ymmärrettyään Rytkösen tekemän rajoituksen. Rytkönen on valehdellut sen tapahtuneen vahingossa, koska hän on pelännyt A:n kertovan avopuolisolleen. Tuona aikana A:n viesteistä puhelimeen tulevat ilmoitukset ovat olleet Rytköselle kiusallisia, koska he ovat olleet yhdessä hänen avopuolisonsa kanssa. Hän ei kuitenkaan ole voinut mykistää ilmoituksia, koska myös avopuoliso on viestitellyt hänelle. Siksi hän on mykistänyt A:n viestit, eikä niistä ole tullut ilmoituksia. Sen sijaan hän on saanut aina ilmoituksen siitä, kun A on poistanut ja lisännyt hänet Snapchatissa, mitä on tapahtunut usein. Tähän Rytkönen on reagoinut vihaisella viestillä (A:n todiste 11, s. 26).
Joensuun Mailan pikkujoulut on pidetty vasta 5.1.2023. Rytkönen ei ole edes osallistunut niihin, koska A on tuolloin lähettänyt hänen avopuolisolleen kuvia viesteistä. Rytkönen ei edes omistanut tuolloin tietokonetta. Hän on tuolloin ollut leirillä Joensuussa, mutta lähtenyt sieltä pelinjohtajan luvalla kriisitunnelmissa, kun A oli kertonut viestittelystä Rytkösen avopuolisolle. Tuolloin Rytkönen on halunnut kysyä A:lta, miksi tämä teki niin, mutta A on estänyt hänet, eikä Rytkönen ole siten löytänyt häntä Snapchatista. Näin Snapchat toimii. Myöhemmin A on yrittänyt lisätä hänet uudelleen Snapchatissa ja alkanut seurata hänen puolisoaan Instagramissa. Tämä ei anna kuvaa siitä, että A olisi häirinnän uhri.
Kuva 20.3.2023 (A:n todiste 4) on kuvakaappaus hänen Instagram-tarinastaan. Se kertoo hänen tekemästään automatkasta, joka on johtunut VR:n lakosta. Matka on tapahtunut monta kuukautta A:n ja hänen välisen viestittelyn ja estämisen jälkeen. Kuva on tuotu harhaanjohtavasti esiin siten kuin sillä olisi jotain tekemistä A:n ja Rytkösen välisen viestittelyn kanssa. Tarkoitus on ollut johtaa harhaan Suekia, joka on ymmärtänyt kuvan väärin.
B:lle Rytkönen on viestitellyt ollessaan Kreikassa joukkueen harjoitusleirillä. Viestittely on kestänyt yhden vuorokauden. Hän on tuolloin ollut kolmatta päivää viihteellä Ateenan yössä ja hänellä on heikot muistikuvat viestittelystä. Jos B olisi kertonut olevansa 14, hän ei olisi tälle viestitellyt.
Todistaja C joka on molempien asianomistajien kaveri, on kertonut etupäässä A:n ja Rytkösen välisestä viestittelystä. A on näyttänyt hänelle osan viesteistä ja hän on ollut paikalla, kun niitä on tullut. Hän on myös kuvannut osan Rytkösen lähettämistä viesteistä 8.11.2022. Viestittely on käynnistynyt, kun Rytkönen on lisännyt A:n Snapchatissa. Rytkönen on lähettänyt ensimmäisen viestin. Rytkösen kysyttyä, mistä A hänet tietää, A oli vastannut, että ”sähän pelaat superia”. Alkuun viestittely on ollut tosi normaalia ja ystävällistä, mutta edennyt siitä vähitellen muunlaiseksi. Viestittely on muuttunut aktiivisemmaksi ja sitä on ollut päivittäin. Rytkönen on alkanut viedä keskustelua seksuaalisempaan suuntaan ja laittanut vihjailevia viestejä. Vähitellen Rytkönen on alkanut ehdotella, voisivatko hän ja A tavata. Useampaan kertaan Rytkönen on pyytänyt A:ta yökylään tai ajelulle. Viestittely on ollut sellaista, että Rytkönen on halunnut tehdä A:lle jotain seksuaalista. A:n viestit ovat olleet ystävällisiä ja neutraaleja, eivätkä ne ole ylittäneet mitään rajaa. Esimerkiksi yökyläpyyntöön tämä on vastannut olevansa toisella paikkakunnalla. C on A:n kanssa keskustellut, että A näytti kiinnostavan Rytköstä. Sellainen viestittely oli tosi yllättävää. A on kertonut Rytköselle olevansa 15-vuotias.
Viestejä on ollut viikoittain, välillä tosi monta kertaa päivässä. Niissä on puhuttu myös pesäpallosta. Alkuun A on ollut aika neutraaleilla fiiliksillä, mutta häntä on alkanut vähitellen ahdistaa, kun viestien määrä ja niiden seksuaalinen lataus on lisääntynyt.
C on kuvannut viestit 8.11.2022, joita ovat ne viestit, jossa Rytkösellä on harmaa paita (A:n todiste 11, s. 18) ja sitä seuraavat kuvat (A:n todiste 11, kuvat 19-25) sekä myös ne, joissa tällä on punainen paita (A:n todiste 11, kuvat 12-17). He ovat A:n kanssa viestitelleet Rytköselle, että leikkisivät tutustumisleikkiä. Siihen oli tarkoitus kuulua ihan viatonta kyselemistä. He eivät ole pyytäneet kuvia Rytkösen sukupuolielimestä tai masturbointivideota. Rytkönen on ihan itse halunnut näyttää heille itseään. A ei ole lähettänyt mitään alastonkuvia tai kroppakuvia Rytköselle eikä mitään sellaista, mistä Rytkösen olisi pitänyt provosoitua. He ovat lähettäneet yhden tutkintapöytäkirjan sivuilla 62-64 olevista kuvista, jotka ovat Pinterestistä. Näin he ovat tehneet, koska halusivat nähdä, miten Rytkönen kuvaan reagoi. Viesti, jossa Rytkönen on ilmoittanut A:n saavan päättää, runkkaako hän hitaasti vai lujaa ja milloin tämä laukeaa (A:n todiste 11, s. 22), oli viimeinen ennen masturbointivideota (s. 25). He ovat olleet tämän viestin johdosta hämmentyneitä ja järkyttyneitä. A ei ole vastannut siihen myöntävästi vaan kieltävästi. Sitä seurannut video on ollut heille shokki. Tilanne on ollut tosi ahdistava. Hihitteleminen on ollut keino ilmaista se, että heitä ahdisti.
Tapahtumien 8.11.2022 jälkeen A on jatkuvasti kertonut C:lle, millaisia viestejä Rytkönen on laittanut, ja myös näyttänyt hänelle viestejä. Varsinkin masturbointivideon jälkeen A:ta on alkanut ahdistaa ja jopa pelottaa. Rytkönen on Joensuun Mailan pikkujouluista lähettänyt pornovideoita A:lle sillä saatteella, että voisivatko he kokeilla näitä sitten kun näkevät. Sen, että Rytkönen on ollut pikkujouluissa, C tietää siitä, että hänellä on samassa joukkueessa pelaavia kavereita.
Viestittely on päättynyt tammikuussa 2023. Viimeisiä viestejä on ollut se, kun A oli kysynyt Rytköseltä, oliko tämä valmis pettämään puolisoaan A:n kanssa (A:n todiste 11, s. 29). Tämä on vastannut olevansa (s. 30). A on monta kertaa yrittänyt poistaa Rytkösen Snapchatissa kavereista, mutta perään on tullut vihaisia viestejä. Lisäksi A on yrittänyt lopettaa viestittelyn pienillä teoilla, kuten pitämällä Rytkösen viestit niin sanotusti toimitetulla.
Viestittely on vaikuttanut paljon A:han. Asia on ollut paljon A:n mielessä, ja hän on useamman kerran lähtenyt pesäpallotreeneistä pois itkemään. A on pelännyt Rytkösen tulemista paikalle ja puhunut tosissaan pesäpallon lopettamisesta.
C on ottanut kuvia viesteistä siksi, että niistä olisi todiste. Tarkoitus ei ole ollut loukata Rytköstä.
Todistaja Tanja Simola, joka on Pelastakaa Lapset ry:n kehittämispäällikkö, on kertonut yleisellä tasolla groomingista ilmiönä. Kysymys on aikuisen toiminnasta, jolla lapsi houkutellaan toimimaan seksuaalisella tavalla. On sekä pitkäkestoista että lyhytkestoista groomingia. Prosessissa tyypillisesti jutellaan ensin yhteisistä kiinnostuksen kohteista, jotka ovat mukavia aiheita molemmille. Näin luodaan luottamuksellinen suhde, johon voidaan alkaa lisätä seksuaalisia sisältöjä. Lapset eivät välttämättä ymmärrä, mitä siinä tapahtuu, vaan luottavat aikuiseen.
Simolan mukaan lapsen seksuaaliseen kehitykseen kuuluu idolirakkaus. Suomessakin käytettävän seksuaalisten portaiden mallin mukaan se on mallin neljäs porras. Tarkoituksena on lapsen seksuaalisuuden harjoitteleminen ja pohtiminen, ei muodostaa mitään suhdetta idoliin. Lapselle syntyy tunne, että hän katsoo idolia ylöspäin ja että se on hänelle jotenkin tärkeä. Näitä tunteita aikuinen voi käyttää väärin. Siinä lapsi on haavoittuvassa asemassa. Idolirakkaudessa aikuisella on erityinen valta-asema.
Simolan mukaan ei ole olemassa tyypillistä reagointitapaa seksuaaliseen häirintään, vaan siihen voidaan reagoida hyvin monin tavoin. Sekin on mahdollista, että häirinnän tai groomingin kohteena oleva lapsi on sen jälkeen uudelleen yhteydessä tekijään. Seksuaaliseen häirintään liittyy monenlaisia ambivalentteja tunteita. Varsinkin pitkässä groomingissa lapsella voi olla myös hyviä kokemuksia. Pitkästä groomingista voi olla kysymys jo ihan muutamissa viikoissa, varsinkin jos viestittely on päivittäistä.
Todistaja D, joka on B:n äiti, on kertonut tapahtuneen vaikuttaneen vahvasti B:hen. Koulu on mennyt huonommin, numerot ovat laskeneet ja B:llä on ollut keskittymisvaikeuksia. B on ollut huolissaan siitä, että hän pilaa jonkun elämän. Mitään muuta selittävää syytä muutokseen ei ole ollut.
4. Johtopäätökset näytöstä
4.1 Arvioinnin lähtökohdat
Siltä osin kuin Rytkösen lähettämät viestit on esitetty kirjallisina todisteina, niiden sisältö on riidaton lukuun ottamatta yksittäistä viestiä, jonka Rytkönen olisi lähettänyt B:lle (”Anna sun kropasya [sic] jotain ni lähen nurkan taakse”, tutkintapöytäkirjan s. 42).
Näytön arvioinnin kannalta kysymys on siten keskeisesti suullisen näytön arvioimisesta. Suullisen näytön varassa on A:n ja Rytkösen välisen viestittelyn luonne ja laajuus, erityisesti se, onko A osallistunut seksuaalissävytteiseen viestittelyyn itse aktiivisesti. Lautakunta arvioi myöhemmin sitä, mikä on näiden riidanalaisten näyttökysymysten merkitys, kun Rytkösen menettelyä arvioidaan oikeudellisesti.
Asiassa on riitaa monista yksityiskohdista, joista osalla ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Esimerkiksi yksittäisten viestien keskinäinen järjestys tai lähettämispäivämäärä ei ole kaikilta osin ratkaisevaa. Tapahtumien kaikkien yksityiskohtien selvittäminen ei ole käytettävissä olevan näytön perusteella mahdollista eikä se ole myöskään asian ratkaisemisen kannalta välttämätöntä. Lautakunnan tehtävänä on ratkaista se, onko kurinpitovaatimuksen esittäjä esittänyt riittävän näytön siitä, että Rytkönen on syyllistynyt kurinpitovaatimuksessa väitettyyn seksuaaliseen häirintään.
4.2 A:ta koskeva osa
Asiassa on esitetty kaksi keskenään ristiriidassa olevaa tapahtumienkulkua, yhtäältä Rytkösen kertomus ja toisaalta A:n kertomus. C:n kertomus tukee A:ta sen osalta kun hänellä on omia havaintoja viestittelystä. Muilta osin C:n kertomus on perustunut siihen, mitä A on hänelle kertonut, eikä sillä sen vuoksi ole itsenäistä merkitystä. Viestit itsessään ovat pääosin riidattomia, samoin se, että niiden sisältö on seksuaalinen. Tämä merkitsee näytön arvioinnin kannalta sitä, että keskeinen kysymys on se, onko viestittely loukannut A:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta vai onko se ollut molemminpuolista. Samoin keskeistä on arvioida näyttöä siitä, ovatko teot liittyneet urheiluun.
Asiassa on riidatonta, että Rytkönen on lisännyt A:n haun kautta Snapchatissa. Epäselväksi on jäänyt, kumpi heistä on aloittanut viestittelyn Snapchatissa. Joka tapauksessa viestien on selvitetty olleen ensin tavanomaisia ja asiallisia. Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että Rytkönen olisi tiennyt A:n todellisen iän. Asiaa on arvioitava siten, että Rytkönen olisi luullut A:n olevan 16-vuotias.
Lautakunta katsoo selvitetyksi, että Rytkönen on johdatellut viestittelyn seksuaaliseksi. Rytkönen on jo viestittelyn varhaisessa vaiheessa todennut A:n olevan ”hyvännäköinen 16v” ja tunnustellut eri tavoin kahteen otteeseen keskustelujen luottamuksellisuutta. Tämän jälkeen viestit ovat käyneet seksuaalissävytteisemmiksi. Rytkönen on toistuvasti pyytänyt A:ta yöksi ja todennut, että ”unikaveri olis jees”. Lisäksi hän on viestitellyt yhteisistä ajeluista. Kun tapaaminen ei ole onnistunut, hän on viestittänyt, että ”meneekö tää nyt siihen että runkkaan yksin autossa”.
Vakavimmat viestit ovat pääosin peräisin päivältä 8.11.2022. Riidatonta on, että Rytkönen on tuolloin lähettänyt A:lle kuvan omasta sukupuolielimestään ja videon masturboinnistaan. Lautakunta ei kuitenkaan pidä A:n ja C:n kertomuksia tuon päivän tapahtumista sisällöllisesti täysin uskottavina. Asiassa esitetyt viestit siltä päivältä sopivat paremmin yhteen Rytkösen kertomuksen kanssa. Asiassa ei näin ollen voida poissulkea sitä, että A ja C ovat yllyttäneet Rytköstä lähettämään mainitun kuvan ja videon ja provosoineet tilannetta. Kuitenkaan mitään viitteitä ei ole siitä, että A:n ja C:n tarkoituksena olisi ollut virittää Rytköselle ansa, kuten hän on väittänyt. Kysymys näyttää ennemmin olleen nuorten päähänpistosta, jossa on ollut tarkoituksena selvittää, kuinka pitkälle Rytkönen olisi valmis menemään.
Tapahtumien eteneminen 8.11.2022 jää kokonaisuutena epäselväksi. Tapahtumien eteneminen tuona päivänä osoittaa kuitenkin sen, että viestittely on aiemminkin ollut vahvasti seksuaalisesti latautunutta. Muussa tapauksessa Rytkönen olisi tuskin vain muutaman viestin vaihtamisen jälkeen lähettänyt peniskuvan ja masturbointivideon A:lle. Ellei viestittely olisi aikaisemmin ollut seksuaalista, uskottavaa ei lisäksi ole, että A:lle ja C:lle olisi juolahtanut edes mieleen kokeilla, mihin Rytkönen olisi provosoitavissa.
Lautakunta pitää C:n kertomusta uskottavana siltä osin, mitkä kuvat on otettu 8.11.2022 lähetetyistä viesteistä. Tämän seikan hän on kertonut tarkistaneensa puhelimestaan. C:n kertomuksella on näytetty, ettei hän ole kuvannut kännykällään Rytkösen lähettämiä pornovideoita, joista jälkimmäisen saatteena on ”Ja tää sunkaa ni” ja neljä emojia (tutkintapöytäkirja s. 31). Tällöin on johdonmukaista katsoa, että ne on lähetetty jonakin muuna päivänä kuin 8.11.2022. Asiassa ei ole kuultu henkilöä, joka on ottanut kirjallisena todisteena esitetyt kuvat videoista. Tästä huolimatta lautakunta katsoo näytetyksi, että Rytkösen A:lle lähettämä pornovideo on todellisuudessa lähetetty 5.1.2023, kuten A on kertonut. Tämä puhuu vahvasti Rytkösen kertomusta vastaan siltä osin kuin hän on väittänyt alkaneensa vetäytyä viestittelystä 17.12.2022. Lautakunta pitää selvitettynä, että Rytkösen viestittely on päättynyt vasta silloin, kun A on kertonut siitä Rytkösen puolisolle, ja tästä syystä.
Rytkösen kertomus on ollut vailla yksityiskohtia sen osalta, millaisia flirttailevia viestejä A olisi hänelle lähettänyt muutoin kuin 8.11.2022, jolloin A on lähettänyt Pinterestistä otetuksi väitetyn kuvan tai kuvia hänelle. Päinvastoin Rytkönen on itsekin kuvannut, että A on ollut ”myöntyväinen” ja tälle on ”käynyt kaikki” seksuaalisesti, jopa niin pitkälti, että Rytkönen on alkanut epäillä suhtautumisen aitoutta. Ainoa seksuaalissävytteinen keskustelunaihe, jossa A on ollut Rytkösenkään kertomuksella aktiivinen, on koskenut Rytkösen ja hänen puolisonsa välistä seksuaalista kanssakäymistä. Lautakunta katsoo selvitetyksi, ettei A ole muutoin kuin 8.11.2022 antanut Rytköselle omilla toimillaan aihetta seksuaalissävytteiseen viestittelyyn. Kuitenkin tuon päivän tapahtumat ovat selvästi korostaneet viestittelyn seksuaalista luonnetta ja siten myötävaikuttaneet viestittelyyn jatkossa.
Johtopäätöksenään lautakunta toteaa, että moni asia tarkemmasta tapahtumainkulusta jää esitetyn näytön valossa epäselväksi. Ratkaisevilta osiltaan tapahtumat ovat kuitenkin selvät. Edellä todetuin perustein kurinpitovaatimuksen esittäjä on esittänyt riittävän näytön vaatimuksensa tueksi. Rytkösen esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku, jonka mukaan kysymyksessä olisi joko hänelle viritetty ansa tai sitten aito molemminpuolinen seksuaalinen viestittely, voidaan riittävällä varmuudella sulkea pois. Rytkösen on siten katsottu menetelleen teonkuvauksessa kerrotulla tavalla. Tapahtumakokonaisuuteen liittyvät kuitenkin edellä todetut tekijät, joiden oikeudellisesta merkityksestä lautakunta lausuu jäljempänä.
4.3. B:tä koskeva osa
B:n osalta tapahtumienkulku on pitkälti riidaton. Rytkönen ei ole kiistänyt B:n kertomuksen paikkansa pitävyyttä muutoin kuin ”anna sun kropasya jotain”-viestin (tutkintapöytäkirja s. 42) osalta. Riidatonta siis on, että B on ensin alkanut seurata Rytköstä Instagramissa, mutta varsinaisen viestittelyn asianosaisten välillä on aloittanut Rytkönen, joka on 28.4.2023 ollessaan harjoitusleirillä Kreikassa reagoinut 14-vuotiaan B:n Instagram-kuvaan liekkiemojilla ja lähettänyt tälle viestin ”oot kuuma”. Rytkönen on joko tuolloin tai myöhemmin lisännyt B:n Snapchatiin haun kautta. B ja Rytkönen ovat samana päivänä keskustelleet Snapchatissa siten, että Rytkönen on tiedustellut B:n ikää, mihin tämä on vastannut olevansa 16-vuotias.
Toisin kuin Rytkönen on väittänyt, tästä ei voida tehdä johtopäätöstä siitä, että B olisi asettanut Rytköselle ansan. Mitään viitteitä sellaisesta ei ole. B:n ei ole esimerkiksi väitettykään provosoineen häntä millään viestillä. Väite ansasta perustuu ainoastaan iän ilmoittamiseen yläkanttiin. Ei kuitenkaan ole lainkaan tavatonta, että nuoret ilmoittavat ikänsä yläkanttiin tehdäkseen vaikutuksen heitä vanhempiin henkilöihin. Toisaalta Rytkösen on B:n ilmoituksen vuoksi katsottava olleen aidosti siinä käsityksessä, että B on 16-vuotias.
Rytkönen on vienyt viestittelyn seksuaalissävytteiseksi ilman, että B on antanut siihen mitään aihetta. B:n ei ole väitettykään antaneen minkäänlaista aihetta Rytkösen seksuaalissävytteisiin viesteihin. Hän on itse kysellyt ainoastaan tämän tunnelmia pesäpallon seurasiirron vuoksi. Rytkönen itse on perustellut seksuaalisia viestejään lähinnä toteamalla, että hän oli tuolloin kolmatta päivää viihteellä.
Lautakunta katsoo näytetyksi, että Rytkönen on B:n kertomin tavoin lähettänyt B:lle edellä mainitun riidanalaisen viestin (tutkintapöytäkirja s. 42). Viesti sopii muiden viestien yhteyteen ja B:n kertomukseen, joka on ollut kokonaisuutena uskottava ja johdonmukainen. Rytkönen on puolestaan itsekin kertonut heikoista muistikuvistaan juhlimisen vuoksi. Sanotussa kuvassa olevan henkilön vaatetuksesta ei voida tehdä kuvan perusteella varmoja johtopäätöksiä, toisin kuin Rytkönen on väittänyt.
5. Menettelyn oikeudellinen arviointi
5.1 Onko kysymys urheiluun kiinteästi liittyvistä teoista?
5.1.1 Arvioinnin lähtökohdat
Sovellettavat kurinpitomääräykset on mainittu edellä kohdassa 2. Niistä ilmenee, etteivät kurinpitomääräyksissä rangaistavat teot rajoitu vain liikunnan tai urheilun pariin, vaan kurinpitomääräysten soveltamisala on nimenomaisesti ulotettu myös sellaiseen toimintaan, joka liittyy niihin kiinteästi. Tällainen sääntelytapa on luonteeltaan avoin. Periaatteessa kurinpitomääräykset voivatkin mainitun perusteen nojalla tulla sovellettaviksi missä tahansa toiminnassa, kunhan sillä on liityntä liikuntaan tai urheiluun. Sääntelytavasta on pääteltävissä, että soveltamisalan on tarkoitettu olevan kattava. Soveltamisalaa kuitenkin rajoittaa se, että liitynnän vaaditaan olevan kiinteä.
Soveltamisalaa rajoittaa myös se, että määräysten soveltamisen on oltava kohtuudella määräyksiin sitoutuneen ennakoitavissa ja sopusoinnussa sääntelyn tarkoituksen kanssa. Kurinpitoasioissa noudatetaan rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta (UOL 5/2023, UOL 13/2021, UOL 8/2022). Se merkitsee sitä, että määräyksissä tulee olla riittävän täsmällisellä tavalla määriteltynä, minkälaisesta menettelystä kurinpitorangaistus voidaan määrätä ja millainen kurinpitoseuraamus tällöin voidaan määrätä. Jolleivat nämä edellytykset täyty, kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole edellytyksiä. Laillisuusperiaate asettaa tulkinnalle rajat, joita ei voida ylittää esimerkiksi tarkoituksenmukaisuutta tai määräysten tavoitetta koskevilla perusteilla.
Asiassa on toisaalta otettava huomioon myös se, että määräysten soveltamisala tyypillisesti täsmentyy niitä koskevan ratkaisukäytännön myötä. Myös kurinpitomääräysten selitysosiossa on todettu, että sisältöä määräyksille antaa kurinpitolautakunnan omaksuma oikeuskäytäntö. Tämä on omiaan parantamaan ennakoitavuutta. Kurinpitolautakunnan ratkaistavana ei aikaisemmin ole ollut kysymystä siitä, mitä kiinteällä liittymisellä urheiluun tarkoitetaan. Ennakoitavuutta ei kuitenkaan poista pelkästään se, että määräyksen tulkinnasta ei ole aikaisempaa käytäntöä. Myös rikosoikeudessa on hyväksytty se, että rikosvastuun rajat täsmentyvät asteittain normia tulkitsevan ratkaisukäytännön myötä, kunhan omaksuttu tulkinta on voitu kohtuudella ennakoida ja se on johdonmukainen rikkomuksen olemuksen kanssa (esim. Streletz, Kessler ja Krenz v. Saksa, 22.3.2001, kohta 50; Jorgic. v. Saksa, 12.7.2007, kohta 101). Laillisuusperiaatteen kannalta ratkaisevaa on siten se, onko tekojen kiinteä liityntä urheiluun ollut kohtuudella Rytkösen ennakoitavissa ja onko tällainen tulkinta johdonmukainen kurinpitomääräysten luonteen kanssa.
Kurinpitomääräysten soveltamisalaa on tulkittava määräysten selitysosion valossa. Selitysosiosta ilmenee, että kurinpitomääräysten tarkoituksena on ollut lisätä toiminnassa mukana olevien turvallisuutta, sekä fyysistä että psyykkistä. Jos käytös on epäasiallista ja epäeettistä, siihen on selitysosion mukaan puututtava. Erityisen suojelun tarpeessa ovat lapset ja nuoret tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevat. Nämä perustelut ilmentävät lautakunnan käsityksen mukaan tavoitetta luoda urheiluyhteisön toiminnassa mukana oleville turvallinen toimintaympäristö, erityisesti lapsille ja nuorille.
Seksuaalinen häirintä on käytännössä yksi merkittävimmistä uhista turvalliselle toimintaympäristölle. Erityisen alttiita sille ovat lapset ja nuoret. Lasten ja nuorten urheilun piirissä kokema seksuaalinen häirintä on ilmiö, johon kurinpitomääräyksillä on nimenomaisesti pyritty puuttumaan. Urheiluyhteisölle on lisäksi leimallista, että nuoret harrastajat katsovat ylöspäin esimerkiksi saman lajin menestyviä aikuisurheilijoita. Tämä saattaa olla omiaan altistamaan heidät aikuisurheilijoiden seksuaaliselle häirinnälle, mitä on pidettävä erityisen vaarallisena ilmiönä. Kurinpitomääräysten tarkoitus turvallisen toimintaympäristön luomisesta on siten otettava yhtenä tekijänä huomioon arvioitaessa Rytkösen menettelyn liityntää urheiluun. Edellä todetuin tavoin laillisuusperiaate kuitenkin asettaa rajat tämänkaltaisten perusteiden merkitykselle.
Kurinpitomääräyksen selitysosio sisältää esimerkkejä määräysten soveltamistilanteista. Ne selittävät määräysten tarkoitusta, ja niihin voidaan kiinnittää huomiota määräyksiä tulkittaessa. Esimerkit parantavat määräysten soveltamisen ennakoitavuutta määräyksiin sitoutuneiden henkilöiden kannalta arvioituna.
Selitysosion esimerkeillä 3 ja 4 on lautakunnan käsityksen mukaan kuvattu rajanvetoa sen osalta, milloin sosiaalisessa mediassa ilmenevällä käytöksellä on kiinteä liityntä urheiluun tai liikuntaan. Esimerkistä 4 ilmenee, että jo pelkkä yhden toisen lajin urheilijan mainitseminen sosiaalisessa mediassa merkitsee ohutta liityntää urheiluun. Rytkösen toiminta on lähempänä esimerkkiä 3. Esimerkit eivät sinänsä kovin hyvin sovellu nyt käsillä olevaan tilanteeseen, jossa asianosaiset ovat viestitelleet suoraan toisilleen Snapchat- ja Instagram-sovelluksia käyttäen. Merkityksellistä ei sinänsä ole, että he ovat käyttäneet viestintäkanavana sosiaalista mediaa eivätkä esimerkiksi tekstiviestejä. Selitysosion esimerkit puoltavat kokonaisuutena arvioiden sitä, että myös urheilutapahtumien ulkopuolella tapahtuva yhteydenpito, joka liittyy sisältönsä ja asiayhteytensä puolesta riittävän kiinteästi liikuntaan tai urheiluun, kuuluu kurinpitomääräysten asialliseen soveltamisalaan.
5.1.2 Kiinteää liityntää puoltavat ja sitä vastaan puhuvat seikat
Kurinpitovaatimuksen esittäjä ja asianomistajat ovat perustelleet liityntää urheiluun seuraavasti.
Asianomistajat ovat seuranneet Rytköstä Instagramissa vain siksi, että hän on ollut huippupesäpalloilija ja heidän suosikkipelaajansa. Asianomistajat itse ovat junioritason pesäpalloilijoita. Viestittely on heidän mukaansa alkanut pesäpallosta, minkä jälkeen Rytkönen on vienyt sen seksuaalissävytteiseksi. A:n ja Rytkösen viestittelyssä on myöhemminkin puhuttu pesäpallosta. Rytkönen on viestitellyt heille edustamansa urheiluseuran tapahtumista kuten harjoitusleiriltä ja pikkujouluista ja hän on ollut pukeutuneena seuravaatteisiin. Kysymys on siten asianomistajien mukaan ollut siitä, että Rytkönen on käyttänyt asemaansa huippupesäpalloilijana hyväksi.
Rytkönen on puolestaan kiistänyt liitynnän urheiluun ja katsonut kysymyksessä olevan hänen yksityiselämäänsä kuuluva asia. Viestit eivät ole hänen mukaansa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta käsitelleet pesäpalloa, eikä hän ole edes tiennyt asianomistajien pesäpalloharrastuksesta viestittelyn alkaessa. Rytkönen ei itse ole edes kiinnostunut naisten pesäpallosta. Menettely ei tule kurinpitomääräysten soveltamisalaan vain sillä perusteella, että asianosaiset pelaavat pesäpalloa.
Kiinteää liityntää puoltaa se, että kysymys on ollut lajiyhteisön sisällä tapahtuneista teoista. Rytkönen on tunnettu huipputason Superpesis-pelaaja ja asianomistajat ovat junioritason pesäpalloilijoita. Asianosaisilla ei olisi toisiinsa mitään yhteyttä ilman lajiyhteyttä, eivätkä asianomistajat olisi lainkaan alkaneet seurata Rytköstä sosiaalisessa mediassa, ellei hänellä olisi ollut huippu-urheilijan asemaa.
Rytkönen on omankin kertomuksensa mukaan viestitellyt asianomistajille lähinnä ollessaan Joensuussa harjoittelemassa pesäpalloa ja lisäksi seuran matkalla ulkomailla. Hän on aloittanut viestittelyn A:n kanssa seuran vaatteisiin puettuna harjoitusten jälkeen. Teoilla on myös tätä kautta liityntä urheiluun.
Viestittelyssä on molempien asianomistajien kanssa vähintäänkin sivuttu pesäpalloa. B:n kanssa pesäpallosta on puhuttu aluksi, ja sen jälkeen Rytkönen on alkanut kysellä tältä alastonkuvia. B:n kohdalla viestittely onkin koskenut vain kahta aihetta: pesäpalloa ja seksiä, joista ensimmäinen näyttäytyy siten välineenä jälkimmäiseen. Tältä osin ei kuitenkaan voida puhua tarkoitushakuisesta toiminnasta, kun pesäpallosta on keskustelussa ollut kiinnostunut lähinnä B. Myös A:n kanssa Rytkönen on viestitellyt pesäpallosta. Lautakunta pitää selvitettynä, että Rytkönen on tiennyt asianomistajien pesäpalloharrastuksesta alusta lukien.
Rytkösen seuraajista viestittelyn kohteeksi on valikoitunut kaksi nuorta pesäpalloilijatyttöä. Todistaja Simolan kertomuksen perusteella tämän on katsottava luoneen otolliset olosuhteet seksuaalisten sisältöjen lataamiselle viestittelyyn.
Kiinteää liityntää vastaan puhuu se, että viestittely ei sisällöltään ole kovin vahvasti liittynyt pesäpalloon. Siltä osin kuin viesteissä on ollut puhe pesäpallosta, keskustelu on ollut yleisellä tasolla. Vaikka teoilla selvästi on liityntä urheiluun, määräysten soveltaminen edellyttää kiinteää liityntää. Voidaan kysyä, kuinka merkittävästi teot olisivat kurinpitomääräysten soveltamisalan näkökulmasta erilaisia, jos asianomistajat tulisivat lajiyhteisön ulkopuolelta ja jos viestittelyssä ei olisi lainkaan käsitelty pesäpalloa.
Kiinteää liityntää vastaan puhuu myös se, että asianosaiset eivät koskaan ole tavanneet toisiaan lajin parissa tai muutoinkaan. Varovainen tulkinta on perusteltu, koska liian lavea tulkinta merkitsisi sitä, että kurinpitomääräyksiin sitoutuneen urheilijan yksityiselämän alue kaventuisi ennakoimattomalla tavalla.
5.1.3 Lautakunnan johtopäätökset
Kuten Suomen Pesäpalloliitto PPL ry on suullisessa käsittelyssä huomauttanut, kurinpitomääräysten soveltamisalan ulottamisella välittömästi urheiluun ja liikunnan parissa tapahtuvien tekojen ulkopuolelle on tavoiteltu soveltamisalan kattavuutta.
Sinänsä voidaan pitää selvänä, että teoilla on jonkinlainen yhteys pesäpalloon jo siksi, että kaikki asianosaiset ovat pesäpalloilijoita, vaikka tämä ei luonnollisesti itsessään ole riittävää perustamaan kiinteä liityntää urheiluun. Lisäksi myös viestien sisältö ja konteksti ovat liittyneet pesäpalloon, ja Rytkönen on viestitellyt asianosaisille lähinnä pesäpallon tapahtumista käsin. Jaettu lajiyhteys on tarjonnut mahdollisuuden keskustelun johdattamiseksi seksuaalissävytteiseksi, ja esimerkiksi alastonkuvien pyytäminen olisi käytännössä tuskin tullut kysymykseen ilman tätä yhdistävää tekijää ja Rytkösen pesäpalloon liittyvää statusta. Selvitettynä voidaan muutoinkin pitää, että menettely ei olisi ollut Rytköselle mahdollinen ilman asianosaisten välistä lajiliityntää.
Pelkästään se, että urheiluliityntä on ollut välttämätön menettelyn toteuttamiseksi, ei kuitenkaan vielä itsessään merkitse riittävää liityntää urheiluun. Tällainen kriteeri johtaisi kurinpitomääräysten ennakoimattoman laajaan soveltamiseen. Tässä tapauksessa liittyminen urheiluun ei perustu ainoastaan tällaiseen kriteeriin, joka muistuttaa niin sanottua välttämättömän syy-yhteyden vaatimusta, vaan tekoja laajemminkin luonnehtii vahvasti se, että ne ovat tapahtuneet lajiyhteisön sisällä. Lautakunta ei pidä sattumana sitä, että menettelyn kohteeksi on valikoitunut nuoria pesäpalloilijatyttöjä ja että viestittely on ensiksi koskenut pesäpalloa. Kysymys on ollut sellaisesta urheilijastatuksen väärinkäyttämisestä, joka on – ainakin pienemmässä lajissa – mahdollista ainoastaan lajiyhteisön sisällä.
Viesteillä ei ole näytetty olleen muuta asiallista sisältöä kuin pesäpallo ja seksuaalinen toiminta. Tämä koskee erityisesti B:tä koskevaa tekoa. Ei ole kurinpitomääräysten tarkoituksen mukaista, että näissä oloissa seksuaalisen sisällön painottuminen pesäpallon kustannuksella merkitsisi sitä, että kurinpitomääräykset eivät soveltuisi asiaan.
Johtopäätöksenään lautakunta katsoo, että teot ovat liittyneet siten kiinteästi urheiluun, että kurinpitomääräyksiä voidaan soveltaa niihin. Tällainen tulkinta on johdonmukainen kurinpitomääräysten tarkoituksen kanssa eikä se erityisesti selitysosion esimerkkien valossa ole Rytkösen kannalta ennakoimaton.
5.2. Täyttyvätkö seksuaalisen häirinnän tunnusmerkit?
Lautakunnan ratkaistavana ei ole se, täyttääkö Rytkösen menettely jonkin rikoslain 20 luvun rikostunnusmerkistön. Sen arvioiminen on toimivaltaisten viranomaisten tehtävä. Lautakunnassa kysymys on sen sijaan siitä, onko menettely kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdassa tarkoitettua seksuaalista häirintää.
Riidatonta on, että viestittely on ollut luonteeltaan seksuaalista. Ratkaisevaa on siten, onko Rytkösen toiminta ollut omiaan loukkaamaan A:n ja B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Seksuaalisella itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan vakiintuneesti yhtäältä oikeutta olla joutumatta vastoin tahtoaan seksuaalisen teon kohteeksi ja toisaalta oikeutta toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan (HE 13/2022 vp s. 35).
Kurinpitomääräyksissä tarkoitetun seksuaalisen häirinnän kannalta ratkaisevaa ei ole se, mikä käsitys Rytkösellä on ollut asianomistajien iästä. Rytkönen on joka tapauksessa luullut viestittelevänsä 16-vuotiaiden eli varsin nuorien tyttöjen kanssa. Tällä on merkitystä arvioitaessa sitä, ovatko teot olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Rytkösen puolesta on esitetty, että hänellä ei olisi ollut ikänsä tai asemansa perusteella sen suurempaa vastuuta kanssakäymisen asianmukaisuudesta ja molempien asianosaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta kuin asianomistajillakaan. Tätä väitettä hän on perustellut yhtäältä sillä, että hän on luullut asianomistajien olevan suojaikää vanhempia, ja toisaalta sillä, että suojaiän ylittävillä henkilöillä on hänen mukaansa perustuslain 7 ja 10 §:n nojalla osana yksityisyyden suojaa seksuaalinen itsemääräämisoikeus.
Lautakunta toteaa, että rikoslakiin on muun muassa laillisuusperiaatteen vaatimusten vuoksi ja käytännön syistä otettu ehdottomia ikärajoja, kuten seksuaalirikoksen kohteen ikärajat. Kuitenkaan ihmisen vastuukyky ei iän karttumisen myötä muutu hetkessä vaan liukuvasti, mitä rikoslain 20 luvun sääntelykin kokonaisuutena tarkasteltuna heijastelee. Kuusitoista vuotta täyttäneitäkin lapsia suojataan erityissäännösten perusteella joiltakin teoilta, kuten törkeältä seksuaaliselta kajoamiselta (rikoslain 20 luvun 4 §), eräiltä seksuaalisen hyväksikäytön tekotavoilta (RL 20 luvun 5 §) ja törkeältä paritukselta (rikoslain 20 luvun 11 §). Kuusitoista vuotta täyttänyttä lasta suojelevat lisäksi erillisinä kriminalisointeina esimerkiksi korvauksen tarjoaminen nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta (rikoslain 20 luvun 9 §) ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin (rikoslain 20 luvun 18 §). Rikoslain 20 luvunkin perusteella on siten selvää, että aikuisen ja 16-18 -vuotiaan välisessä kanssakäymisessä vastuu kanssakäymisen asiallisuudesta ei jakaudu Rytkösen väittämin tavoin tasan.
Sinänsä kysymys vastuun jakautumisesta asianosaisten välillä ei ole asian kannalta ratkaiseva. Muutoinkin on selvää se, että Rytkönen kantaa itse vastuun lähettämiensä viestien asiallisuudesta. Väitettä siitä, että seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei olisi loukattu, ei voida perustaa siihen, etteivät A ja B ole pyytäneet Rytköstä lopettamaan. Tämä vastaa seksuaalirikoksissa vakiintunutta käytäntöä siitä, että sallitun ja kielletyn rajat eivät riipu sitä, ilmaiseeko tekojen kohde tekijälle jotenkin nimenomaisesti kokevansa teot loukkaaviksi tai ikäviksi. Rytkösen asiana on ollut huolehtia oman viestittelynsä asiallisuudesta, eikä hän ole voinut lähteä siitä, että A ja B ovat kokeneet sen asianmukaiseksi, kun he eivät ole pyytäneet Rytköstä lopettamaan tai ilmoittaneet sen häiritsevän heitä. Tätä velvollisuutta on korostanut se, että viestittelyn kohteena ovat olleet Rytkösen käsityksen mukaan 16-vuotiaat henkilöt.
A:ta koskevan teon osalta lautakunta toteaa, että Rytkösen on katsottu johdatelleen viestittelyn seksuaalissävytteiseksi. Aloite viestittelyn seksualisoimiseen on siten tullut Rytköseltä. A:n on katsottu provosoineen Rytköstä tapahtumissa 8.11.2022, mutta muulloin A ei lautakunnan käsityksen mukaan ole lähettänyt ainakaan vastaavanlaisia seksuaalisesti värittyneitä viestejä Rytköselle. Sen sijaan Rytkösen A:lle lähettämiä viestejä ja videoita on pidettävä varsin suorasukaisina ja henkilökohtaisina vaikka ne olisi lähetetty aikuisellekin. Kysymys ei näillä perustein ole ollut aidosti molemminpuolisesta seksuaalisesta viestittelystä. Siitä, että A on vastaillut Rytköselle, hihitellyt masturbointivideolle ja myöhemmin vielä lisännyt tämän uudelleen Snapchatissa, ei voida tehdä sitä päätelmää, että A ei olisi kokenut viestittelyä hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan loukkaavana. Oikeuskäytännössä on täysin vakiintuneesti katsottu, ettei seksuaalisen teon kohteeksi vastoin tahtoaan joutuneelta voida odottaa teon jälkeen erityistä uhrikäyttäytymistä (KKO 2013:96, kohta 33; KKO 2021:44, kohta 26). Kun otetaan huomioon A:n ikä samoin kuin se, mitä hänen osallistumisestaan viestittelyyn on asiassa näytetty, lautakunta katsoo, että Rytkösen menettely on ollut omiaan loukkaamaan A:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta. A:n edellä todettu myötävaikutus kuitenkin vähentää menettelyn moitittavuutta merkittävästi.
B:n ei itse ole väitettykään antaneen mitään aihetta Rytkösen viestittelyn seksuaaliseen lataukseen. Rytkösen ensimmäinen viesti on ollut seksuaalissävytteinen, ja hän on pian sen jälkeen alkanut pyytää alastonkuvia ja puhua omasta masturboinnistaan. B on selkeästi joutunut vastoin tahtoaan seksuaalisen teon kohteeksi, ja Rytkösen menettely on siten loukannut hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan. Asiassa ei ole mitään merkitystä sillä, että Rytkönen on ollut tuolloin viihteellä. Mahdollinen itseaiheutettu päihtymys ei vaikuta menettelyn arviointiin.
Näillä perustein Rytkösen on katsottava syyllistyneen kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdassa määriteltyyn seksuaaliseen häirintään.
6. Loukkaako kurinpitoseuraamuksen tuomitseminen yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta
Rytkönen on väittänyt, että kurinpitovaatimus loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Väitteen tueksi hän on viitannut neljään julkisuudessa esillä olleeseen urheilun piirissä tapahtuneeseen epäiltyyn seksuaaliseen häirintätapaukseen, josta Rytkösen mukaan ei ole seurannut kurinpitomenettelyä. Sinänsä selvää on, että yhdenvertainen kohtelu on myös urheilun kurinpidossa perustavanlaatuinen arvo.
Lautakunta toteaa ensinnäkin, että sen ratkaistavaksi ei ole tuotu yhtäkään Rytkösen viittaamista tapauksista. Lautakunnan tiedossa eivät ole näiden tapahtumien yksityiskohdat tai se, onko jostakin niistä mahdollisesti aloitettu tutkinta.
Lautakunnan toimivalta rajoittuu vain niihin Suomen Olympiakomitean jäsenyhteisöihin, jotka ovat sitoutuneet yhteisiin kurinpitomääräyksiin. Toimivalta on myös ajallisesti rajoittunut tekoihin, jotka ovat tapahtuneet määräyksiin sitoutumisen jälkeen. Edelleen kurinpitovaatimuksen tuominen lautakunnan ratkaistavaksi edellyttää kurinpitomääräysten 11 §:n 4 kohdan nojalla asianomistajan suostumusta. Muun muassa näiden seikkojen vuoksi pelkästään siitä, että lautakunnan ratkaistavaksi ei ole tuotu jotakin julkisuutta saanutta tapausta, ei voida päätellä, että Rytköstä kohtaan esitetty kurinpitovaatimus olisi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Lautakunta hylkää väitteen.
7. Rangaistus
Kurinpitomääräysten 8 §:n 1 kohdan mukaan rangaistuslajeja luonnolliselle henkilölle ovat a) varoitus b) sakko c) kilpailukohtainen tai määräaikainen kilpailukielto d) ottelukohtainen tai määräaikainen pelikielto, e) ottelu- tai kilpailukohtainen tai määräaikainen toimitsijakielto f) määräaikainen toimintakielto.
Rangaistusta koventavina tekijöinä on kurinpitomääräysten 6 §:n mukaan otettava huomioon tässä asiassa asianomistajien alaikäisyys (kohta a) ja teon kohdistuminen kahteen henkilöön (kohta d).
Rangaistusta lieventävänä on A:ta koskevilta osin huomioitava kurinpitomääräysten 7 §:n nojalla A:n myötävaikutus osaan teosta. Tällä seikalla on merkittävä rangaistusta lieventävä vaikutus. Peniskuvan, masturbointivideon ja pornovideoiden ja suorasukaisten viestien lähettämisestä seuraisi ilman myötävaikutusta huomattavasti ankarampi rangaistus. Myötävaikutus vähentää merkittävästi A:ta koskevan teon merkitystä rangaistusta mitattaessa mutta ei kokonaan poista sitä.
Lautakunta toteaa, että Rytkösen on katsottu syyllistyneen vakavaan ja A:n osalta myös jossain määrin pitkäkestoiseen menettelyyn, joka on kohdistunut kahteen alaikäiseen tyttöön. Hän on aloittanut samankaltaisen teon B:hen kohdistuvana, vaikka hänen on tuolloin täytynyt ymmärtää vähintäänkin A:n reaktiosta, että A oli kokenut seksuaalisten viestien lähettämisen kiusallisena. On selvää, että rangaistuslajin on oltava varoitusta ja sakkoa ankarampi. Lautakunta katsoo oikeaksi rangaistuslajiksi määräaikaisen pelikiellon.
Rangaistusta lieventävänä seikkana on otettava huomioon se, että Rytkönen on jo ollut hyllytettynä seuran toiminnasta yhden kauden ajan. Tätä aikaa ei oteta huomioon pelikieltoa täysimääräisesti lyhentävänä, mutta sillä on merkittävä vaikutus pelikiellon kestoon.
Pelikielto määrätään määräaikaisena. Lautakunta harkitsee oikeaksi määrätä Rytkösen pelikieltoon, joka päättyy 30.6.2024.
Rytkönen on ammattimainen pesäpalloilija ja teot on tehty pesäpallon piirissä. Pelikiellon ulottamiselle koskemaan muita lajeja kuin pesäpalloa ei sen vuoksi ole tarvetta.
Rangaistus pannaan kurinpitomääräysten 17 §:n nojalla täytäntöön välittömästi.
Päätöslauselma
Joni Rytkönen määrätään pelikieltoon, joka alkaa tämän päätöksen antopäivänä ja jonka viimeinen voimassaolopäivä on 30.6.2024.
Pelikielto koskee pesäpalloa.
Äänestys.
Pirjo Aaltonen
puheenjohtaja
Johannes Koskenniemi
sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pirjo Aaltonen, Pasi Kainulainen (eri mieltä), Anu Välimäki (eri mieltä), Antti Hannula ja Eelis Paukku.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunto
Jäsenet Välimäki ja Kainulainen:
Olemme lautakunnan enemmistön kanssa samaa mieltä kysymyksenasettelusta (kohta 1), sovellettavista kurinpitomääräyksistä (kohta 2), Rytkösen menettelystä esitetystä näytöstä ja siihen liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä (kohta 3) sekä näytön perusteella tehdyistä johtopäätöksistä (kohta 4). Menettelyn oikeudellisessa arvioinnissa ja arvioitaessa, onko kysymyksessä ollut urheiluun kiinteästi liittyvistä toimista (kohta 5.1), olemme enemmistön kanssa samaa mieltä arvioinnin lähtökohdista (kohta 5.1.1) sekä kiinteää liityntää puoltavista ja sitä vastaan puhuvista seikoista (kohta 5.1.2). Olemme kuitenkin eri mieltä näiden perusteella tehtävistä johtopäätöksistä ja lausumme eriävänä mielipiteenämme kohdassa 5.1.3 seuraavaa.
5.1.3 Lautakunnan johtopäätökset
Vaikka kurinpitomääräysten selitysosion esimerkki 4 ei edellä todetulla tavalla menettelynä vastaa nyt kysymyksessä olevaa Rytkösen menettelyä, on esimerkistä johdettavissa, että sääntöjen tarkoittama kiinteä yhteys urheiluun edellyttää toiminnan valtaosin ilmenevän urheiluympäristössä. Esimerkissä on todettu, että ”Vaikka tapauksella on yhden kirjoittelun osalta ohut liittymä urheiluun, ei se kuulu keskitetyn kurinpidon ratkaistavaksi, koska epäasiallinen käytös ei valtaosin ilmene urheiluympäristössä.” Kiinteän yhteyden olemassaoloa on siten arvioitava myös siitä näkökulmasta, onko epäasiallinen käytös valtaosin ilmennyt urheiluympäristössä.
Kuten enemmistö katsoo, selvää on, että teoilla on jonkinlainen yhteys pesäpalloon jo siksi, että kaikki asianosaiset ovat pesäpalloilijoita. Lisäksi myös viestien sisältö ja konteksti ovat liittyneet pesäpalloon, ja Rytkönen on viestitellyt asianosaisille lähinnä pesäpallotapahtumista käsin. Osapuolten lajiliityntä on tarjonnut mahdollisuuden keskustelun johdattamiseksi seksuaalissävytteiseksi, ja esimerkiksi alastonkuvien pyytäminen olisi käytännössä tuskin tullut kysymykseen ilman tätä yhdistävää tekijää ja Rytkösen siihen liittyvää statusta. Tekoja laajemminkin luonnehtii se, että ne ovat tapahtuneet lajiyhteisön sisällä.
Kurinpitorangaistuksen määrääminen voi kuitenkin perustua vain riittävän tarkkarajaisesti kirjoitettuun ja etukäteen annettuun sääntöön. Se, että epäasiallinen käytös on tapahtunut lajiyhteisön sisällä ei vielä tarkoita, että se olisi tapahtunut urheiluympäristössä. Vaikka asianosaiset henkilöt ovat lajiyhteisön sisältä ja vaikka heidän välisensä kontakti on toteutunut lajiliitynnän kautta, se ei riitä siihen, että kaikkea heidän välistänsä kanssakäymistään voitaisiin pitää urheiluympäristössä tapahtuvana toimintana. Katsomme, että tällainen tulkinta laajentaisi sääntöjen soveltamisalaa urheilijan yksityiselämän alueelle ennakoimattomalla tavalla.
Kun nyt kysymyksessä oleva viestittely ei ole olennaisesti liittynyt pesäpalloon, eikä viestittelyn lisäksi asianosaisilla ole ollut muuta kanssakäymistä, ei kysymyksessä olevan epäasiallisen käytöksen voida katsoa valtaosin ilmenneen urheiluympäristössä.
Johtopäätöksenä katsomme, että asiassa ei ole näytetty, että kysymyksessä olevat teot olisivat tapahtuneet kurinpitomääräysten 1 §:n 1 kohdan edellyttämällä tavalla liikunnan tai urheilun parissa tai niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa, eikä menettelyssä siten ole kysymys kurinpitomääräysten alaan kuuluvasta toiminnasta. Näin ollen kurinpitovaatimus olisi hylättävä.
Äänestyksen johdosta velvollisena lausumaan täyttyvätkö seksuaalisen häirinnän tunnusmerkit (kohta 5.2) ja loukkaako kurinpitoseuraamuksen tuomitseminen yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta (kohta 6) sekä rangaistuksesta (kohta 7), ilmoitamme olevamme samaa mieltä kuin lautakunnan enemmistö.
Vakuudeksi: Johannes Koskenniemi
MUUTOKSENHAKUOHJAUS
Tähän ratkaisuun tyytymätön saa hakea siihen muutosta urheilun oikeusturvalautakunnasta. Valitusaika on 30 päivää tämän päätöksen antamisesta. Valittamisesta perittävästä maksusta ja valitusmenettelystä on tarkemmat ohjeet urheilun oikeusturvalautakunnan internet-sivuilla osoitteessa www.oikeusturvalautakunta.fi.
RATKAISUUN TYYTYMINEN
Asianosaiset voivat ilmoittaa tyytyvänsä kurinpitolautakunnan ratkaisuun, jolloin se on heti lopullinen. Ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti lautakunnan sihteerille (johannes.koskenniemi@gov.fi).