1/2023

EETTINEN KURINPITOLAUTAKUNTA                                    
PÄÄTÖS 
Nro 1/2023
17.11.2023 Dnro 1/2023

 

Asia           
Seksuaalinen häirintä

Asianosaiset
Kurinpitovaatimuksen esittäjä Juha-Mikko Hämäläinen

E

Asianomistajat A, B, C ja D, joiden henkilöllisyys on salassa pidettävä

 

Kuultava
Suomen Pesäpalloliitto PPL ry

                  

Kurinpitovaatimuksen peruste
Seksuaalinen häirintä (kurinpitomääräykset 5 § 1 c kohta)


Kurinpitovaatimus

Tekoaika: 9.2.2022—19.6.2023

E on toimiessaan Ulvilan Pesä-Veikot ry:n naisten joukkueen valmentajana käyttäytynyt 19.6.2023 saakka useissa eri tilanteissa ja toistuvasti joukkueen eri pelaajia kohtaan siten, että ainakin neljä pelaajaa on kokenut hänen toimintansa häiritsevänä ja ahdistavana.

E on muun muassa kommentoinut pelaajien ulkonäköä ja ruumiinrakennetta epäasiallisella tavalla ja lähettänyt pelaajille seksuaalissävytteisiä viestejä ainakin seuraavasti:

- Lähettänyt A:lle toistuvasti seksuaalissävytteisiä ja etnisyyteen viittaavia viestejä, joissa hän on käyttänyt A:sta esimerkiksi ilmaisuja ”tavoittamaton seksikäs thaityttöni” ja ”hemaisevan seksikäs punapää”;

- kosketellut A:ta eri tilaisuuksissa häiritsevällä tavalla, esimerkiksi laittamalla kätensä tämän reidelle kielloista välittämättä ja

- 9.4.2022 suudellut A:ta tämän tahdon vastaisesti suulle ja ”kourinut” tätä.

- Kosketellut eri yhteyksissä B:tä muun muassa ”hipsuttelemalla”, syliin ottamalla ja takapuolelle taputtamalla ja

- lähettänyt B:lle useita seksuaalissävytteisiä viestejä.

- Kohdistanut kesästä 2022 alkaen C:hen epäasiallisia ja seksuaalissävytteisiä puheita muun joukkueen kuullen.

- Lähettänyt kesästä 2022 alkaen D:lle useita seksuaalissävytteisiä viestejä.

 

Kurinpitovaatimukseen yhtyminen

A, B, C ja D ovat antaneet suostumuksensa asian saattamisesta eettisen kurinpitolautakunnan käsittelyyn. A, B ja C ovat vaatineet E:lle rangaistusta.

 

Vastaus

E on vastannut kurinpitovaatimukseen toteamalla, että hänellä ei ole voimia eikä mielenkiintoa asian käsittelemiseen. Hän on kuitenkin kiistänyt suudelleensa ketään väkisin tai kourineensa tai arvostelleensa kenenkään ulkonäköä. Viestien lähettäminen on ollut molemminpuolista, ja jos joku olisi ilmoittanut niiden loukkaavan häntä, E olisi lopettanut viestien lähettämisen.

 

Kurinpitomääräyksissä tarkoitetun yhteisön lausuma

Suomen Pesäpalloliitto PPL ry on kurinpitovaatimuksen johdosta lausunut, että kurinpitovaatimuksessa esitetyt menettelykuvaukset ovat varsin vakavia. Käytettävän aineiston perusteella Pesäpalloliitolla ei ole mahdollista lausua teonkuvauksesta yksityiskohtaisesti. Jos eettinen kurinpitolautakunta katsoo vastaajan syyllistyneen kurinpitovaatimuksessa kuvattuun menettelyyn, hänelle on määrättävä siitä sovellettavien kurinpitosääntöjen mukainen seuraamus.

 

Todistelu
A:n, B:n, C:n ja D:n sekä E:n haastatteluista laaditut muistiot ja asianosaisten välisiä viestejä


KURINPITOLAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Lautakunnan toimivalta

Pesäpalloliitto on Suomen Olympiakomitean jäsenyhteisö. Pesäpalloliitto on 24.11.2021 sitoutunut liikunnan ja urheilun yhteisiin vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin (jäljempänä kurinpitomääräykset) ja urheiluyhteisön yhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan ja sääntöihin. Sääntömuutos on merkitty yhdistysrekisteriin 9.2.2022.

Ulvilan Pesä-Veikot, jonka joukkueet pelaavat pesäpallon alue- ja maakuntasarjaa, harjoittaa kilpailutoimintaa. E on naisten joukkueen apuvalmentaja. Hän on siten sellainen kilpailutoimintaa harjoittavan seuran toimihenkilö, joka on kurinpitomääräysten 3 §:n nojalla kurinpitomääräysten alainen.

Lautakunta on näillä perustein toimivaltainen asiassa.

 

Lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Kurinpitovaatimuksessa kuvattu menettely on E:n vastauksen ja hänen haastattelustaan laaditun, asiassa todisteena esitetyn muistion perusteella riidaton lukuun ottamatta A:n suutelemista väkisin ja kourimista, jotka E on kiistänyt. Muilta osin E ei ole kiistänyt menettelyä. Haastattelumuistiot tukevat sitä, että E on menetellyt muilta kuin kiistämiltään osin kurinpitovaatimuksessa kuvatuin tavoin, ja menettely on näiltä osin näytetty toteen.

Asiassa on ensiksi ratkaistava, onko E vastoin kiistämistään suudellut väkisin A:ta suulle ja kourinut tätä. Tämän jälkeen on ratkaistava, täyttääkö menettely kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdassa tarkoitetun seksuaalisen häirinnän. Lopuksi kysymys on määrättävästä rangaistuksesta.

 

Sovellettavat kurinpitomääräykset

Kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdan mukaan seksuaalinen tai muu häirintä on tai voi olla rangaistava teko. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan ainakin kaikkia niitä tekoja, jotka on säädetty rangaistavaksi rikoslain 20 luvussa. Lisäksi seksuaalisena häirintänä pidetään tekoja, jotka ovat luonteeltaan seksuaalisia ja jotka ovat omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Muuta häirintää on erilaiset fyysisen ja psyykkisen häirinnän muodot henkilökohtaisessa kanssakäymisessä tai etäyhteyksin tapahtuvassa kanssakäymisessä. Häirintää on myös auktoriteettiaseman tai valta-aseman väärinkäyttö, joka voi ilmetä auktoriteetin tai vallan epäasiallisena käyttönä suhteessa toiseen henkilöön.

 

E:n menettelystä esitetty näyttö ja sen arviointi
A, joka on joukkueen päävalmentaja, on häntä haastateltaessa 16.7.2023 kertonut vieneensä 9.4.2022 E:n kotiin naisten joukkueen leiripäivän jälkeen. An mukaan kyydin päätteeksi E suuteli häntä väkisin suulle ja kouri häntä. A oli reagoinut sanomalla, että tämä ei ole ok. B on niin ikään kertonut E:n häneen kohdistamasta koskettelusta.

Kaikki asianomistajat ovat kertoneet E:n heille lähettämistä seksuaalissävytteisistä viesteistä. B:lle E on muun muassa viestittänyt, että katsoo tämän kuvaa joka ilta ja haaveilee, että E haluaa tämän, että tämä on kuuma ja että hän haaveilee ”semmoisesta että jos vielä joskus pystyisin naista rakastelemaan niin se olisit sinä”. D:lle E oli viestittänyt muun muassa, että olisi halunnut suudella tätä, mutta ei tiennyt, saako niin tehdä. Lisäksi hän oli kutsunut D:tä ”päivieni iloksi ja iltojeni haaveeksi”, kysellyt syökö tämä e-pillereitä ja kertonut, että olisi suudellut D:tä, ellei ympärillä olisi ollut niin paljon ihmisiä. Seksuaalissävytteiset puheet ovat pitäneet sisällään muun muassa ulkonäön kehumista ja kommentoimista ja kysymyksen siitä, ”eikö sun miehes oo antanut” (C).

E on häntä haastateltaessa 2.8.2023 kertonut, ettei ole käynyt kehenkään käsiksi, ”ellei tätä A:n nykyistä heräämistä oteta huomioon”. Hän on kommentoinut väitettä A:n suutelemisesta ja kourimisesta toteamalla, että hänellä ei ole asiaan kommenttia, mutta saattaa olla, että hän on ollut hiukan humalassa. Hän ja A ovat monesti halanneet, mutta A:n väittämää kourimista ja väkisin suutelemista ei ole E:n mukaan koskaan ollut. E:n mukaan A on vienyt hänet monesti kotiin ja hän on varmaan voinut siinä ovella halata ja yrittää pussatakin A:ta.

Viestien osalta E todennut kielenkäyttönsä voineen olla epäasiallista, mutta tahallisesti hän ei ollut ketään loukannut.

Kurinpitovaatimuksen esittäjän asiana on näyttää toteen, että E on menetellyt väitetyllä tavoin.

Lautakunta toteaa, että A on kertonut suutelemisesta ja kourimisesta uskottavasti ja verraten yksilöidysti. A on kertonut tapahtuma-ajan ja paikan sekä oman reaktionsa. Riidatonta on, että A on usein vienyt E:n kotiin joukkueen tapahtumista. Toisin kuin A:n kertomus, E:n kertomus on ollut ylimalkainen, eikä hän ole kertonut mainitusta leiripäivästä palaamisesta. E:n haastattelussa kertoma on ymmärrettävä niin, että hän ei kiistä jonkinlaista A:n koskettelemista tapahtuneen. Halaamista ja poskelle suutelemista on E:n omankin kertomuksen perusteella ollut myös muiden asianomistajien kanssa. Näihin seikkoihin nähden A:n kertomusta on pidettävä riittävänä näyttönä väkisin suutelemisesta ja kourimisesta. Myös B on uskottavasti kertonut, että fyysistä koskettelua oli ollut usein ja kesällä 2022 aiempaa enemmän.

Kirjallisina todisteina esitettyjen viestien sisältö on riidaton.

Johtopäätöksenään lautakunta toteaa, että E:n on näytetty menetelleen kurinpitovaatimuksessa kuvatulla tavalla.

 

Menettelyn oikeudellinen arviointi

E on joukkueen valmentaja, ja A, B, C ja D ovat kukin joukkueen pelaajia tai muita valmentajia. Teot ovat tapahtuneet pesäpallojoukkueen toiminnassa. Kysymys on siten menettelystä, joka on tapahtunut liikunnan tai urheilun parissa tai niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa, kuten kurinpitomääräysten 1 §:ssä edellytetään.

Teot ovat ilmenneet sekä kilpailu-, harjoitus- ja valmennustapahtumissa tai niihin kiinteästi liittyvissä toiminnoissa, kuten joukkueen leiripäivään sisältyneessä vapaamuotoisessa illanvietossa, ja henkilöiden välisessä kanssakäymisessä viestintävälineitä käyttäen. Näin ollen teot ovat ilmenneet sellaisessa yhteydessä kuin kurinpitomääräysten 5 §:n 2 kohdassa edellytetään.

Lautakunta arvioi seuraavaksi, ovatko E:n teot olleet kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdassa tarkoitettua seksuaalista häirintää.

Kuten edellä on todettu, seksuaalisella häirinnällä on kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdassa viitattu ainakin seksuaalirikoksia koskevassa rikoslain 20 luvussa rangaistavaksi säädettyihin tekoihin. Rikoslain 20 luku on uudistettu siten, että uudet säännökset ovat tulleet voimaan 1.1.2023, eli kesken tekoajan. E:n teot ovat sisältäneet sekä koskettelua että seksuaalissävytteisiä puheita. Selvää on, että koskettelu eli muun muassa kourinta, käden laittaminen reidelle ja suuteleminen väkisin ovat olleet jo tekohetkellä rikoslain 20 luvussa kiellettyjä tekoja ja että ne ovat sen vuoksi myös kurinpitomääräyksissä tarkoitettua seksuaalista häirintää.

Toisin kuin koskettelu, seksuaalissävytteiset puheet eivät ennen 1.1.2023 täyttäneet mitään rikoslain 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä tekoa. Esimerkiksi tuolloinen seksuaalista ahdistelua koskenut rangaistussäännös (aiempi 20 luvun 5 a §) kattoi ainoastaan koskettelemalla tehdyt seksuaaliset teot (ks. KKO 2020:38). Sitä vastoin nykyinen, 1.1.2023 voimaan tullut seksuaalista ahdistelua koskeva rangaistussäännös (rikoslain 20 luvun 6 §) kattaa myös kosketteluun voimakkuutensa tai toistuvuutensa vuoksi vakavuudeltaan rinnastettavalla tavalla sanallisesti tehdyt seksuaaliset teot.

Jo kurinpitomääräyksen sanamuodon perusteella on selvää, että seksuaalisena häirintänä voidaan pitää myös sellaisia tekoja, jotka eivät täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Kurinpitomääräysten selitysosiossa on lisäksi todettu, että seksuaalinen häirintä voi ilmetä fyysisenä kosketteluna tai puheena, jonka kohde tuntee vastenmieliseksi tai seksuaalisväritteisten tai muutoin epäasiallisten viestien lähettämisenä. Kun arvioidaan sitä, onko E:n seksuaalissävytteisiä puheita ja viestejä pidettävä kurinpitomääräysten kieltämänä seksuaalisena häirintänä, ratkaisevaa merkitystä ei siten ole annettava sille, täyttivätkö teot tekohetkellä jonkin rikoslain 20 luvussa säädetyn rikoksen. Tämän seikan tarkempi arvioiminen ei muutoinkaan ole lautakunnan vaan asianomaisten viranomaisten tehtävä. Seksuaalista häirintää voivat näillä perustein olla myös sellaiset puheet, jotka eivät tekohetkellä olleet rangaistavia minään seksuaalirikoksena.

E:n puheet ja viestit ovat olleet toistuvia ja luonteeltaan avoimen seksuaalisia ja niihin on A:n ja B:n kohdalla liittynyt koskettelemista. C:n ja D:n kohdalla puheisiin ei ollut liittynyt koskettelemista, mutta puheet olivat sisältäneet E:n toiveita ja haaveita erilaisista seksuaalisista teoista.

E on puolustautunut puheiden ja viestien osalta väittämällä, että viestittely on ollut molemminpuolista ja että hän olisi lopettanut toiminnan, jos joku olisi ilmoittanut kokevansa sen loukkaavaksi. Lautakunnalle toimitetuista viesteistä ei kuitenkaan ilmene, että asianomistajat olisivat lähettäneet E:lle sisällöltään samankaltaisia viestejä. E:n asiana on ollut huolehtia oman kielenkäyttönsä asiallisuudesta, eikä hän ole voinut lähteä siitä, että häntä huomattavasti nuoremmat pelaajat kokevat sen asianmukaiseksi kun he eivät erikseen ilmoita sen loukkaavan heitä.

Kysymys on vanhemman miesvalmentajan nuorille naispelaajille ja seuratoimijoille lähettämistä, sisällöltään karkeista ja ilmeisen seksuaalisista viesteistä ja seksuaalisista puheista, jotka A, B, C ja D ovat kokeneet vastenmielisiksi ja joihin he itse eivät ole antaneet mitään aihetta. Lautakunta katsoo johtopäätöksenään, että koskettelun ohella myös E:n kurinpitovaatimuksessa kuvatut viestit ja puheet ovat kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdassa tarkoitettua seksuaalista häirintää.

 

Rangaistus

Kurinpitomääräysten 8 §:n 1 kohdan mukaan rangaistuslajeja luonnolliselle henkilölle ovat a) varoitus b) sakko c) kilpailukohtainen tai määräaikainen kilpailukielto d) ottelukohtainen tai määräaikainen pelikielto, e) ottelu- tai kilpailukohtainen tai määräaikainen toimitsijakielto f) määräaikainen toimintakielto.

Rangaistusta koventavina tekijöinä on kurinpitomääräysten 6 §:n mukaan otettava huomioon muun muassa kohteen alisteinen asema suhteessa tekijään (a), toistuvuus ja/tai kesto (b), kohdistuminen useampaan henkilöön (d) ja erityinen nöyryyttävyys, kuten tapahtuminen julkisesti tai sivullisten läsnä ollessa (f).

E on kohdistanut tekonsa neljään asianomistajaan, joista osa on ollut häneen jossain määrin alisteisessa asemassa pelaaja-valmentaja –suhteen vuoksi. Teot ovat olleet toistuvia ja tekokokonaisuus on kestänyt noin puolitoista vuotta. Pääosa teoista on tehty siten, että sivullisia ei ole ollut läsnä, mutta osa puheista on tapahtunut julkisesti. Mainitut seikat otetaan huomioon rangaistusta koventavina tekijöinä.

Teot ovat sisältäneet sekä viestejä että fyysistä koskettelua. Fyysisestä koskettelusta vakavimpana on pidettävä kourimista ja väkisin suutelemista sekä takapuolen koskettelemista. Viesteistä erityisen vakavana on pidettävä seksin harrastamista koskevaa viestiä. Teko on näillä perusteilla tavanomaista seksuaalista häirintää moitittavampi ja vahingollisempi.

Edellä olevat seikat huomioon ottaen lautakunta harkitsee oikeaksi rangaistuslajiksi määräaikaisen toimintakiellon, joka päättyy 31.12.2024. Toimintakieltoa ei ole tässä tapauksessa tarpeen ulottaa koskemaan muita lajeja kuin pesäpalloa.

Kurinpitomääräysten 17 §:n nojalla määrätty rangaistus pannaan täytäntöön päätöksen antamisesta lukien.

 

Päätöslauselma

E määrätään määräaikaiseen toimintakieltoon. Toimintakielto alkaa tämän päätöksen antopäivänä ja päättyy 31.12.2024. Toimintakielto koskee pesäpalloa.

Toimintakieltoon määrätty henkilö ei saa osallistua kilpailu-, ottelu-, harjoitus-, valmennus-, koulutus- tai markkinointitapahtumiin taikka niihin rinnastuviin liikuntaan tai urheiluun liittyviin tapahtumiin ja muuhun toimintaan kurinpitoelimen määrittelemässä laajuudessa. 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

Pirjo Aaltonen
puheenjohtaja                                   

Johannes Koskenniemi
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pirjo Aaltonen, Pasi Kainulainen, Anu Välimäki, Henrik Zilliacus ja Ilkka-Eemeli Laari.